E-pentue vuoden vanhoja

Jälleen on aika juhlia, nimittäin E-pentueen ensimmäistä syntymäpäivää!
Paljon onnea Mosse, Elmo, Etta ja Effi!

Rosiri's Einir Stjarnisson 'Mosse'

"Mossen kanssa ensimmäinen vuosi on mennyt vauhdilla. Perusjuttuja harjoitellaan kovasti edelleen. Onneksi Mosse näyttää oppivan asioita suhteellisen helposti, tosin ajoittain heittäytyy täysin tietämättömäksi kun sattuu riiviötuulelle. 😆

Yksin kotiinjääminen on Mossesta ikävää. Hurja haukunta alkaa kun ulko-ovi laitetaan kiinni. Yövuoron jälkeen nukkuva kiittää. 😅 Haukku loppuu onneksi pian, jonka jälkeen lepäilee rauhassa.

Pari kivaa kaveria käy Mossen kanssa leikkimässä silloin tällöin ja naapurin koirasta saa lenkkiseuraa. Sisko Etastakin Mosse sai yhtenä päivänä leikkikaverin.

Tuntuu että lenkki näin talvella voisi Mossen mielestä jatkua loputtomiin. Tulee itsekin liikuttua paljon aiempaa enemmän kun on hyvä seuralainen aina innokkaana lähdössä. 💓

Kasvattaja Jonna on ihanuudessaan vienyt Mossen pari kertaa näyttelyihin, joista Mosse on saanut hyvää kokemusta hulinassa olemisesta. Muuten elo täällä metsikön reunassa on hyvin hiljaista ja rauhallista. Pihalle tulevat tai yli lentävät linnutkin saa häädön hyvin nopeasti. 😅

Nyt kevätaurinkoa odottelemaan!”

Rosiri's Einstein Stjarnisson 'Elmo'

”Uskomatonta, miten nopeasti Elmon ensimmäinen vuosi on hurahtanut ja miten paljon kaikkea vuoteen onkaan mahtunut. Elmosta on kasvanut pääosin hyvin käyttäytyvä koirakansalainen, joka on innolla mukana kaikessa ja jota uskaltaa ottaa mukaan myös vaikkapa ravintolaan ja markkinoille. Kotona Elmo on oikea halinalle, joka kömpii mielellään syliin niin sängyssä kuin sohvallakin.

Elmon lempiasioita arjessa ovat koirapuistoilu ja ruokahetket. Pentuajan jälkeen Elmosta on kuoriutunut väsymätön lelujen tuhoaja ja viimeinenkin pentuajalta peräisin oleva lelu taisi heittää henkensä joitakin päiviä sitten. Muita asioita Elmo ei olekaan tuhonnut yhtä pipoa ja muutamaa nenäliinaa lukuun ottamatta. Muiden koirien kanssa Elmo tulee toimeen hienosti ja kevään ajan se saa onnekseen nauttia pohjanpystykorva Möykyn seurasta.  Elmo olisi koko ajan haastamassa Möykkyä leikkiin. Ulkona Elmossa on alkanut näkyä omatahtoisuutta, kun halutulta reitiltä pois päin kävellessä se saattaa mielenosoituksellisesti mätkähtää maahan ja kieltäytyä liikkumasta. Yksin jääminen on Elmolle välillä haastavaa, vaikka usein se rauhoittuukin hetken haukkumisen jälkeen nukkumaan. Muuten Elmo osaa käyttää ääntään erityisesti autoillessa ja muun porukan mennessä saunaan, mutta pääosin se on kotona ja lenkeillä hiljainen. 

Syksyllä Elmon kanssa osallistuttiin kurssille, jolla harjoiteltiin vireystilan hallintaa ja ne taidot ovat tulleet käyttöön nopeasti kiihtyvän Elmon kanssa. Nyt keväällä aiomme pohjataitojen kehittymisen jälkeen lähteä harrastustoiminnan pariin ja kunnianhimoisesti olemme ilmoittautuneet sekä näyttelykurssille, että agilityn alkeiskurssille. Elmo on nopea oppimaan, jos sille vain antaa tarpeeksi aikaa miettiä asioita. Kaiken kaikkiaan Elmo on juuri meille sopiva kaveri ja perheenjäsen, joka tuo arkeemme iloa aamusta iltaan."

Rosiri's Emma Freydísardóttir 'Etta'

”Näin on kunnialla tassuteltu ensimmäinen vuosi Etan taipaleella. Vuosipäivää juhlistetaan jo perinteeksi muodostuneilla joka viikkoisilla leikkitreffeillä parhaan kaverin Ailin kanssa.

Etasta on kuoriutunut kaunis, huolehtiva ja kaikin puolin pätevä harrastuskaveri sekä ihana perheenjäsen. Alku ihmettelyiden jälkeen todettiin, ettei ole oikeastaan mitään, mitä Etan kanssa ei voisi tehdä. Etta kulkee mukana arjen touhuissa, näyttelyissä ja nyt viimeisimpänä rally-tokossa. 

Rakkautta ja intoa Etalla riittää vaikka muille jakaa. Naapurustosta löytyy yhä enemmän kavereita, joita ei koskaan voi olla liikaa. Ja esimerkiksi hoitopaikkoja on tarjolla jonoksi asti.

Haasteena on vilkkailla paikoilla rauhoittuminen sekä yksinjääminen, mutta kukaan ei ole täydellinen. Vaikkakin Etta on ylittänyt omat odotukseni täysin. Luonne tällä pikkukoiralla on kultaa.

Etta toivottaa velipojille oikein paljon onnea! 💓”

Rosiri's Eftirlifandi Stjarnisson 'Effi'

”Eftirlifandi Stjarnisson eli yksinkertaisesti Effi on kasvanut pennusta todella kauniiksi urokseksi.

Toistaiseksi kaikki koirista ylipäätään välittävät ihmiset ovat kutsuneet Effiä kauniiksi, mutta sekä pentukoulun opettajat että näyttelyn tuomarit ovat todenneet, että se on myös erittäin älykäs koira. Se voi olla niinkin, mutta se vaatii myös isännältä suurta älykkyyttä, lupaan, että yritämme hallita sitä 😊.

Pentuaikoihin verrattuna Effi on muuttunut huomattavasti rauhallisemmaksi ja on enimmäkseen utelias muita kohtaan, mutta ei liian. Poikkeuksena ovat edelleen muut koirat, jotka ainakin ensi silmäyksellä kiinnostavat häntä mahdollisina leikkikavereina. Samalla hän on alkanut olla myös nirso, jokaisen koiran kanssa ei kannata olla tekemisissä, ja jos toinen ei osoita erityistä kiinnostusta Effiin, hän on myös valmis unohtamaan helposti. Samaan aikaan hänellä on uskollisia ystäviä, kuten yksi basenji, kaksi lapinporokoiraa, kaksi keeshondia ja yksi mäyräkoira. Heidän kanssaan on tehty selvä ystävyyssopimus.

On huomionarvoista, että en ole koko ikänsä aikana huomannut Effin suuttuvan kenellekään tai näyttävän hampaitaan muristaessaan, mitä muut koirat vielä silloin tällöin tekevät. Pahimmillaan hän vain jättää toisen huomiotta.

Effi on alkanut tuntea tiukasti omaa aluettaan ja hän on vartioimassa koko tontillamme, mutta vartijakoira hän ei ole juurikaan. Sillä vaikka vieras astuisi sisään, niin hän aluksi haukkuu, mutta loppujen lopuksi on silti ystävällinen, koska hän on yhtä mukava kuin kuka tahansa vierailee!

Jopa päivittäisessä käytöksessään Effi testaa ajoittain rajoja sille, mitä hän voi tehdä ja mitä ei. Samanaikaisesti Effi ymmärtää kielletyn hyvin, eikä noin kolmannen kerran jälkeen yritä vitsillä.

Effin ehdottomia suosikkeja ovat lumi ja merivesi. Hän ei näytä koskaan kyllästyvän lumessa juoksemiseen ja hirsien yli hyppäämiseen - ja meillä on nyt paljon lunta. Hänellä ei ole kylmä, kun ulkona on -20 astetta ja hän nauraa muille koirille, jotka eivät halua laittaa tassujaan lumelle talvella. Ja kesällä meri oli hänen toinen suuri ilonsa. Kuten talvella lumen kanssa, hän pystyi juoksemaan lähes loputtomasti merivedessä ja sieppaamaan aaltoja. Eniten Effiä ärsytti syksyn sateinen ja mutainen sää. Mutta silloinkaan, puhumattakaan nyt, emme ole luopuneet päivittäisistä pitkistä kävelyretkistämme. Ja silloin tällöin hän on mukana myös toimistossa, jossa hän on kaikkien työtovereideni ja opiskelijoideni suuri suosikki, eikä ole iso ongelma seurata rauhassa muutaman tunnin ajan mitä tapahtuu. Koira protestoi edelleen yksin kotiin jäämistä, mutta ei kauempaa kuin muutamaksi minuutiksi - on viisaampaa levätä! Pari kertaa hän on myös viipynyt hoidossa muutaman päivän, mikä ei ole käytännössä aiheuttanut ongelmia.

Ja ehdoton lempiruokani on juusto, varsinkin Gouda, jos mahdollisuus tulee 😊.

Effillä on myös joitain pelkoja. Ensimmäinen niistä on tyttäreni kissa, joka raapi Effin nenää ensimmäisellä tapaamisella, ja nyt hän pysyy mieluummin kaukana sellaisesta pelottavasta olennosta, tällainen parin kolmen metrin etäisyys on turvallista, mutta ei vähempää. Toinen pelko oli lasihissi kauppakeskuksessa, jolla ajaminen oli todella pelottava kokemus 😊.

Mutta kaiken kaikkiaan hän on äärimmäisen älykäs, suloinen, rauhallinen, ystävällinen nuori mies, joka sai vauvana erittäin hyvän peruskoulutuksen ja hänen kanssaan asuminen on niin iloa.

Onnittelut Effin siskolle ja veljille, erityisesti Jonnalle ja hänen jengilleen!”

E-pentue 6 kk

Ihanimmat E -islantilaiset saavuttavat tänään islanninkoiranpäivän kunniaksi puolen vuoden iän! Miten upeita näistä kaikista on kasvanutkaan ja erityisen mieltä lämmittää tänä merkkipäivänä se, että näistä naperoista Mosse (Einir) on meillä hoidossa.

Rosiri's Einir Stjarnisson ”Mosse”

”Mosse, ihana pehmoinen karvapallero haettiin meille runsaslumisena maaliskuun päivänä. Miehelläni koiria on ollut aiemminkin,mutta minulle ja 8 v.pojallemme Mosse on ensimmäinen koira. Alkujännityksen ja säätämisen jälkeen Mosse päätyi nukkumaan makuuhuoneen lattialle, ajattelin nimittäin alunperin että koira nukkuu yksin eteisessä. Ulina oli sydäntäsärkevää, joten nyt nukutaan mainiosti kaikki.

Mosse on ollut hassu, huumorintajuinen kujeilija. Lapsen kanssa on hieman ollut haastetta, ettei anna Mossen pomottaa, mutta muuten kaikenkaikkiaan on oppinut uusia asioita hienosti. Autoja yms. pyrkii vielä ajoittain lenkillä jahtaamaan, joten harjoittelu jatkuu toki.

Ihmisiin ja toisiin koiriin suhtautuu varauksetta ja ilolla, ei ole onneksi ollut ikäviä kohtaamisia vielä koskaan. Mosse on söpö koira ja ihailua on kyllä osakseen saanutkin runsaasti.

Lumi oli Mossen mielestä parasta. Sai kaivaa ja jahdata lumipalloja. Kevään koittaessa kaikki mahdollinen ja mahdoton meni ulkona suuhun. Vähänkin pehmeämmät lelut hajotettiin ja mahdollisesti hieman syötiinkin, jos ei ehtinyt ottaa pois.

Etsintäleikki herkulla ulkona sekä sisällä on Mossesta kivaa, sekä hippaleikki ja pallon haku on myös hauskaa yhteistä liikuntaa.

Mosse ei yllättävää kyllä hauku kovinkaan paljon. Pihalle tai pihan yli lentävät linnut aiheuttavat haukkumista eniten.

Mossen kanssa on ihana ihmetellä maailmaa. 💓"

Rosiri's Einstein Stjarnisson ”Elmo”

"Kevät oli kiireinen, kun vain pari viikkoa Elmon saapumisen jälkeen aloimme remontoimaan paritalon puolikasta ja muutimme sinne kerrostalosta. Elmolla oli paljon ihmeteltävää kodin vaihtuessa vähän väliä, mutta tosi hienosti se sopeutui muutoksiin ja pääsi osaksi arkea.

Elmo on ollut nopea oppimaan asioita ja kouluttamista on helpottanut sen suuri intohimo ruokaa kohtaan. Pentukurssillakin Elmo suoriutui oikein mallikkaasti. Elmo osaa jo ison määrän erilaisia temppuja ja syksyllä olisi tarkoitus jatkaa koirakoululla käymistä. Toisaalta Elmo on melkoinen jekkuilija, jonka lempipuuhaa on sukkien varastaminen ja karkuun juokseminen. Elmosta onkin tullut oikea sukkakoira ja se osaa taitavasti ratsasta potentiaaliset löytöpaikat kuten kuivaustelineen, pyykkikorin ja lattialla olevan matkalaukun.

Ympäristön tapahtumiin Elmo suhtautuu pääosin tyynesti ja muun muassa muiden koirien ohittaminen on namittamalla sujunut koko ajan melko hyvin. Haasteena on ollut Elmon halu pitää lauma kasassa ja huutokonsertti on edelleen tiedossa, jos Elmolle tärkeät ihmiset ovat liian kaukana toisistaan. Yksinolo on sujunut vaihtelevasti ja Elmosta lähtee ääntä, mutta tuhoamisvimmaa sillä ei onneksi ole ilmennyt. Elmon seurana oli ensimmäisten kuukausien ajan pohjanpystykorva Möykky, josta kuoriutui ihana leikkikaveri alun äksyilyn jälkeen. Nyt Elmo on saanut pari kuukautta nauttia huomiosta ainoana koirana, mutta lähipiiristä löytyy onneksi koiraseuraa viikoittain.

Elmo on innokas ja aktiivinen seikkailijaluonne, jonka touhuille saa nauraa päivittäin. Elmo antaa mielellään pusuja ja rakastaa maharapsuja. Elmosta on tullut rakas ja tärkeä perheenjäsen ja koira, jolla ei pitänyt olla lupaa tulla sänkyyn saa nyt nukkua kainalossa.

Uskomme, että aikuisuudessa Elmosta tulee vielä loistava lenkki- ja harrastuskaveri."

Rosiri's Eftirlifandi Stjarnisson ”Effi”

”Effi on pärjännyt erittäin hyvin. Sopeutuminen vieraaseen maahan, kieleen ja kotiin on sujunut melko sujuvasti. Jos ensimmäisinä viikkoina hän vielä piti "häntästään" kiinni, niin nyt hän on pihamme täydellinen isäntä ja vartija.

Tänään oli kuudes kerta pentukoulussa ja vielä on kaksi lisää. Effi on ollut erittäin hyvä ja opettajan mukaan "paljon keskimääräistä älykkäämpi". Mutta pentukoulu on aivan yhtä paljon, ellei pääosin, koiranomistajan kouluttamiseen, koira pärjää melko hyvin, mutta omistajalla on vielä parantamisen varaa.

Ja tietysti - viime viikon lopulla Effin oli määrä osallistua ensimmäistä kertaa näyttelyyn, Pärnussa, ja silti kansainväliseen näyttelyyn. No, Effi ei edes vaivaudu pienempään 😊. Mutta tulos - rodun paras vauva ja erikoispalkinto sekä kansainvälisen tuomariston tunnustus: "erittäin hyvä vartalorakenne, erinomainen luonne, liikkuu ikäisekseen erittäin hyvin - erittäin lupaavaa". Ja jos tähän asti Effin suurimmat huomionhakijat ovat olleet muut koirat (no, kenen kanssa pitää kommunikoida!), niin näyttelyssä, jossa oli kaikkiaan lähes 1500 koiraa, Effi käyttäytyi erittäin hyvin! No, myöhemmin kotona hän lupasi yhtä tai toista, mutta kenelläkään ei ollut oikeutta olla vihainen koiralle tällaisen saavutuksen jälkeen!“

Rosiri's Emma Freydísardóttir ”Etta”

"Pikkuisen karvapalleron matkan aloitus uuteen kotiin oli dramaattinen. Ensin hänet laitetiin häkkiin yksin autoon ja pian alkoi kuulua selvät vastaväitteet. Tämä neitonen osasi kertoa jo varhain, jos jokin ei häntä miellytä. Nyt kun äänikin on kunnolla löytynyt, Etta tuntuu pitävän siitä kovasti. Niin hyvät kuin huonotkin asiat kerrotaan mielellään.

Nukkumaanmenot olivat pitkään pientä pentua mietityttävä asia. Monta viikkoa Etta vinkui, kun perhe suoritti iltatoimia ja rauhoittui vasta, kun valot sammuivat. Myös yksinolot ovat olleet alusta asti vaikeita rodulle ominaiseen tapaan, koska onhan se nyt väärin jättää pieni islantilainen..

Etan kanssa on ollut opettelemista. Jännittävissä uusissa tilanteissa Etta esitteli huuto/vinku/haukkukonsertin, jota moni ihminen tuli kummastelemaan. Tästä päästiin totuttelemalla uusissa paikoissa käyntiä ja nyt pääsemme jo hiljaisemmin liikkumaan eri paikoissa. Vaunujen kanssa lenkkeily sujui Etalta sen sijaan kuin vanhalta tekijältä. Heistä on tullut taaperomme kanssa oikeat ”Tiuhti ja Viuhti”.

Etan suosikki puuhaa on painia ja juosta viikkoa nuoremman aussikaverin Ailin kanssa. Kävyt ovat myös mahtavia! Lenkeillä parasta on tavata koira- sekä ihmiskamuja. Naapuruston lapset alkavat jo kaukaa huutaa, kun Etta lähestyy.

Harrastuksia ollaan kevyesti aloitettu parin kurssin merkeissä ja käytiin kokeilemassa menoa mätsäreissä. Syksyn tullen tarkoituksena on lähteä tokon ja rallytokon pariin. Paimennusta on myös päästävä kokeilemaan, koska Etta pitää perheen puput aisoissa niin hyvin.

Monelta vastaantulijalta kuulee, kuinka kaunis Etta on. Tämä kettutyttö on kauneutensa lisäksi myös hyvä sohvatyyny, älykäs (saattaa jopa esittää ymmärtämätöntä), huolehtiva ja älyttömän seurallinen, mutta myös oman arvon tunteva prinsessa. Rakkaudenosoitukset ja huomionkaipuu menevät usein liiallisuuksiin asti. Etalta löytyy myös mahtava ”työmoodi”, jota en vielä osaa laittaa nappia painamalla päälle.

Harjoitukset jatkuvat ja Etta jatkaa uusien asioiden opettamista meille.”

Maailmanvalloittajat

 Pennut ovat jo pari viikkoa saaneet asua uusissa kodeissaan ja jokaisella on arki lähtenyt hyvin sujumaan.

Ensimmäisenä maailmalle lähti Rosiri's Einstein Stjarnisson, joka sai nimekseen Elmo. Elmo muutti Vantaalle ja kaverina oli odottamassa pohjanpystykorva Möykky. Pientä alkujärkytystä tuntui Möykylle olleen ensin, mutta on hiljaksiin lämmennyt tälle uudelle kaverille.

Iltapäivästä Rosiri's Einir Stjarnisson 'Mosse' muutti niinkin kauas kasvattajan luota, kuin kolmen kilometrin päähän lapsiperheeseen. On ollut ilo seurata, miten Mosse ja perheen poika ovat löytäneet toisensa ja miten touhuavat paljon yhdessä.

Sunnuntaina maailmaa lähti valloittamaan Rosiri's Emma Freydísardóttir 'Etta'. Ettan koti löytyy Järvenpäästä ja kotona oli pienen taaperon lisäksi myös kaksi kanikaveria odottamassa. Taaperon kanssa on sujunut hyvin, mutta kaneihin tutustutaan rauhallisemmin. Ettan jätin sijoituskoiraksi joten aika näyttää, mitä tästä terhakkaasta likasta vielä kasvaa.

Kotona asustaa vielä Rosiri's Eftirlifandi Stjarnisson 'Effi'. Effi tulee muuttamaan huhtikuussa Viron puolelle ja perhe kovasti odottaa pojan kotiutumista. Ja kasvattaja hokee itselleen mantraa "Effi ei jää kotiin, Effille on koti Virossa, Effi ei jää kotiin". Melkoisen ihana kultapoika.

Vaikka alku tämän pentueen kanssa ei ollut helpoin, oli pentue muutoin äärimmäisen helppo hoitaa. Pientä päänvaivaa aiheutti jälleen Sámur kun tuli purreeksi pentua.. Ei käynyt onneksi läheskään niin pahasti kuin edellisellä kerralla, mutta silti en tälläistä käytöstä voi hyväksyä aikuiselta koiralta, jolla on mahdollisuutta lähteä tilanteesta pois ja olla pentuvapaalla vyöhykkeellä.

Kaikkinensa E-pentue oli todella helppo ja todettiinkin mieheni, kanssa, että jos kaikki pentueet olisivat olleet näin helppoja, tästä kasvatustoiminnastahan voisi vaikka innostua. En sitten tiedä kuinka paljon tästä voisi innostua, kun menneellä viikolla tuli ajettua vajaa 3 000 km kasvatustoiminnan takia.

Einstein, Eftirlifandi, Emma & Einir

Rajoitettua arkea

Tänään on ollut varmasti pentujen tähänastisin hirvein päivä, kun heille puettiin pannat. Ei vaineskaan, pannat hetken tuntuivat aiheuttavan pientä rapsuttelua ja siinäpä oli heidän reagoinnit pentupantoihin. Pannat kaulassa on pystynyt toimimaan täysin normaalisti, mitä nyt sisarusta saa helpommin retuutettua pannasta.

Pennuille on ruoka maistunut hyvin ja uusia makuja on yhä testailtu, muun muassa kotiruokia. Ulkona käydään usean kertaan päivässä ja erityisesti silloin kun meno meinaa olla liian villiä niin joutuu ulos hepuloimaan ylimääräisiä energioita vähemmälle. Ulos myös osataan jo pyytää oikein mallikkaasti. Uusia ihmisiä nelikko on tavannut jo melkoisesti sekä "vieraita koiria", pennut viettävät päivät muun lauman seassa joten koirakielien puhuminen sujuu vallan mukavasti.

Loppuviikosta saapuu eläinlääkäri tekemään pennuille pentutarkastukset sekä sirutukset niin saadaan naperot rekisteröityä ennen maailman valloituksia. Vielä on tarkoitus päästä vähän autoilemaan, kyläilemään ja pentutestitkin tullaan tekemään. Paljon on siis vielä suunnitteilla pentujen päänmenoksi.