Vuosi
sitten syntyi ensimmäinen Rosiri's-pentue ja on ollut ilo seurata
näiden mussukoiden kasvua ja kehitystä! Tietty huoltakin on jo
saanut jakaa omistajien kanssa, mutta kaikesta on selvitty. Onneksi
on ollut enemmän niitä iloisia hetkiä ja ylpeyttä olen saanut
tuntea tästä pentueesta!
Tässä jälleen omistajien kertomuksia elämästä Äffien kanssa. Kiitos kaikille kasvatin omistajille hyvistä kodeista Äffille!
Tässä jälleen omistajien kertomuksia elämästä Äffien kanssa. Kiitos kaikille kasvatin omistajille hyvistä kodeista Äffille!
Rosiri's
Fyrsta Irisardóttir "Puusti"
"Nopea
Puusti aloitti ekan juoksunsa 6,5 kk iässä. Sen aikana typy jäi
ainoaksi koiraksi Kami-vanhuksemme lopetuksen myötä. Puusti tuskin
huomasi kiimaa tai kaverin poistumista ja hyvä niin. Vähän
yksinkertainen ja huoleton kaveri, joka säikähtää helposti muttei
juuri ehdi murehtia. Käymme edelleen koirakoulussa harjoittelemassa
käytöstapoja ja nyttemmin jopa rally-tokoa ja aavistus agilityä.
Näyttelyt ovat menneet koiraan nähden hienosti, eikä
kehäkäytöstäkään ole tarvinnut hävetä. Uimisesta tuli kesän
aikana neidin mieliharrastus, ja nyt aloittelemme vähitellen
pyöräilyä. Palloleikit ovat suuressa suosiossa ja lempipallon
etsiminen piilosta käy kovalla tohinalla. Toisaalta nykyään kotona
rauhoitutaan jo aika kivasti kunhan aktiviteeteista on huolehdittu.
Pari
tulehdusta on ollut, toinen silmissä ja toinen suolistossa.
Lääkekuurit purivat näihin hyvin. Yksin ollessaan Puusti ei enää
juuri räksytä tai ulvo ikävissään, vaan tuhoaa irtaimistoa
taistelutahtoisuuttaan ja tylsyyttään. Parhaana saavutuksena
työpäivän aikana kaatopaikkakuntoon syöty sohva.
Tankoparsapurkkikin on vaihtunut uuteen jo kolme kertaa…
Puusti
on ainakin toistaiseksi helppo irtipidettävä, eikä sen kanssa ole
tarvinnut käydä samanlaisia tahtojen taistoja kuin aiempien koirien
kanssa. Lieneekö ohjaajapehmeyttä vai mitä. Ei lällättele ikinä
esimerkiksi kiinni antamisen tai pihalta sisälle tulemisen kanssa -
vaikka pihalla on ihanaa! No saattavathan nämäkin kurittomuudet
vielä ajan kanssa nousta tapetille.
Vuosi
on ollut rankka mutta antoisa, pentu on todella tuonut sisältöä
elämään. Toivotaan seuraavalle vuodelle vähemmän huolta mutta
yhtä paljon menoa ja meininkiä :)
Paljon
onnea sisaruksille näin juhlapäivänä!
Terveisin
Puustin väki"
Rosiri's
Freydís Irisardóttir "Freydis"
”Freydiksestä
on kuoriutunut erittäin hurmaava narttu! Sopeutuu hyvin eri
tilanteisiin, rauhallinen ja alistuu kertoakseen, että on pieni,
söpö ja viaton ja ehdottomasti kaikkien kaveri. Omaksi iloksi ja
huviksi on kotona tehty vähän tokoiluja ja muita temppuiluja.
Koiranäyttelyissä Freydis pyörähti islanninlammaskoirien
erikoisnäyttelyssä jolloin ei pentuluokassa sijoittunut. Viralliset
missikisat korkattiin Joensuussa, jolloin lauantaina oli JUN ERI1 SA
PN2 VASERT ja sunnuntaina JUN ERI1 SA PN1 VSP SERT. Paimentamassa
ollaan käyty useampaankin otteeseen, viimeksi syyskuussa leirin
muodossa. Freydis on lampaiden parissa työskennellessä itsevarma ja
itsenäinen. Sama itsevarmuus ja itsenäisyys on havaittavissa myös
metsälenkeillä; siinä missä muut ovat koko ajan näköetäisyydellä,
voi Freydis huoletta lähteä hoitamaan omia asioita kauemmaksi. Agilityä
kerettiin Freydiksen kanssa aloittamaan, mutta omistajan
sairastumisen myötä on lähes kaikki koiraharrastukset nyt tauolla.
Freydis
on viettänyt myös aikaa maalla äitini luona. Maalla neidistä
kuoriutui hirmuinen vesipeto ja nykyään jos jossain on edes vähän sen
oloinne paikka, jossa voisi pulahtaa niin sinnehän tämä neiti
säntää heti. Myös veneessä oleminen ja kalastaminen on tullut
tutuksi Freylle kesän aikana.
Kaikki
on sujunut Freydiksen kanssa varsin mallikkaasti ja neiti on kaikin
puolin varsin lupaava islanninlammaskoira. Seuraavaksi meillä on
jännittämistä virallisissa terveystarkastuksissa, minkälaista
tuomiota niistä tullaan saamaan.. Mutta oli tulokset mitä tahansa,
on tämä koira silti älyttömän rakas mussukka!”
Rosiri's
Fastastjarni Drengursson "Karu"
"Karusta
on kasvanut oikein komea noin 18-kiloinen uros. Se tykkää painia,
retkeillä ja uida vaikka koko päivän. Toisaalta sille kelpaa myös
pelkkä köllöttely ja lauman kanssa hengailu. Murrosikä on ollut
ainakin tähän mennessä jopa epäilyttävän helppo (koputtaa
puuta). Karu ei ole tuhonnut mitään eikä se ole yrittänyt haastaa
meitä. Tytöt on sen mielestä tietysti aivan ihania, ja toiset
nuoret urokset saattaa välillä vähän ärsyttää. Vasta nyt on
näkynyt pieniä merkkejä taantumisesta lapsuusaikoihin; hihnassa
pelleilyä ja vetämistä, nylkyttämistä jne. Muutama mörkökauden
pelkokin löytyy, toivottavasti jäävät mörkökauteen. Kaikki
hoitotoimenpiteet ovat edelleen Karun mielestä ihan tyhmiä, mutta
sen sietokyky on kasvanut näissä koko ajan. Nurinkurisesti
eläinlääkärissä on taas ihan mahtavaa käydä.
Hihnassa huudetaan tasapuolisesti kaikille kohti tuleville koirille. Remmirähjäämisen kitkemisessä ollaan edistytty, mutta toisen koiran nätisti ohittaminen on Karulle vieläkin liian vaikeaa. Se ylireagoi vielä joissain muissakin superjännissä tilanteissa, kuten esimerkiksi jos joku tulee rappukäytävässä vastaan. Työtä siis riittää varmasti pitkäksi aikaa. Kunhan nyt saataisiin hillittyä ylimääräistä hössöttämistä ja pinnan alla olevaa epävarmuutta.
Muuten Karu on edelleen hyvähermoinen ja mukava koira, joka haluaisi kaveerata kaikkien kanssa. Se on hyvin sosiaalinen myös muiden koirien parissa - silloin kuin hihnassa huutamiseltaan muistaa, että oikeasti ne toiset koirat onkin ihan kivoja. Karu on kova poika tarkkailemaan ja mietiskelemään - juoksulenkit hihnassa ei kiinnosta yhtään. Kuka nyt haluaisi vaan juosta kun voi tuijotella maisemia ja nuuskutella hajuja...
Karu tykkää luonnollisesti vahtia, kuka tuli ja mitä tapahtuu ja olla aina ekana ja tunkea nokkansa joka paikkaan. Se on myös nokkela ja huumorintajuinen veitikka sekä hyvä käyttämään nenäänsä. Sen kanssa on kokeiltu verijälkeä ja lyhyt parinsadan metrin jälki on selvästi jo liian helppo, joten seuraavalla kerralla vaikeutetaan. Myös paimentamista ollaan päästy kokeilemaan Jonnan suosiollisella avustuksella jo kahdella reissulla. Se oli oikein mielenkiintoista, ja Karulla onkin siihen taipumuksia, vaikka on itsekin aikamoinen pässi. Käydään varmasti harrastelemassa paimentamista mahdollisuuksien mukaan silloin tällöin. Näyttelyihinkin päästään joskus kaukana tulevaisuudessa, kunhan Karulla on enemmän järkeä päässä."
Hihnassa huudetaan tasapuolisesti kaikille kohti tuleville koirille. Remmirähjäämisen kitkemisessä ollaan edistytty, mutta toisen koiran nätisti ohittaminen on Karulle vieläkin liian vaikeaa. Se ylireagoi vielä joissain muissakin superjännissä tilanteissa, kuten esimerkiksi jos joku tulee rappukäytävässä vastaan. Työtä siis riittää varmasti pitkäksi aikaa. Kunhan nyt saataisiin hillittyä ylimääräistä hössöttämistä ja pinnan alla olevaa epävarmuutta.
Muuten Karu on edelleen hyvähermoinen ja mukava koira, joka haluaisi kaveerata kaikkien kanssa. Se on hyvin sosiaalinen myös muiden koirien parissa - silloin kuin hihnassa huutamiseltaan muistaa, että oikeasti ne toiset koirat onkin ihan kivoja. Karu on kova poika tarkkailemaan ja mietiskelemään - juoksulenkit hihnassa ei kiinnosta yhtään. Kuka nyt haluaisi vaan juosta kun voi tuijotella maisemia ja nuuskutella hajuja...
Karu tykkää luonnollisesti vahtia, kuka tuli ja mitä tapahtuu ja olla aina ekana ja tunkea nokkansa joka paikkaan. Se on myös nokkela ja huumorintajuinen veitikka sekä hyvä käyttämään nenäänsä. Sen kanssa on kokeiltu verijälkeä ja lyhyt parinsadan metrin jälki on selvästi jo liian helppo, joten seuraavalla kerralla vaikeutetaan. Myös paimentamista ollaan päästy kokeilemaan Jonnan suosiollisella avustuksella jo kahdella reissulla. Se oli oikein mielenkiintoista, ja Karulla onkin siihen taipumuksia, vaikka on itsekin aikamoinen pässi. Käydään varmasti harrastelemassa paimentamista mahdollisuuksien mukaan silloin tällöin. Näyttelyihinkin päästään joskus kaukana tulevaisuudessa, kunhan Karulla on enemmän järkeä päässä."
Rosiri's Flottur Drengursson "Kapu"
”Kapusta
on kasvanut hyvin reipas innokas poika, ulkoilusta herra pitää
paljon ja sanoisin että meillä edelleen opetellaan kuinka hihnassa
kuuluu kävellä. Mielenkiinto ei pysy pitkään ruuassa, eikä
nameissa jos olemme ulkona ja sen huomaa sillä poitsulla riittää
virtaa liikkumiseen kyllä! Pikku mies rakastaa toisia koiria,
eläimiä ihmisiä - eli suorastaan kaikkea mitä ulkoa löytyy! :D
Hänestä on kasvanut pentuaikojaan innokkaampi poitsu, menevä
tapaus ja leikkiminen on ihan parasta mitä ikinä pääsee
tekemäänkään! Mutta toisin sanoen meillä menee täällä hyvin,
Kapusta on kasvanut iso poika ja hän on jo vuoden ikäinen!
ps.
Kapu rakastaa sylissä oloa ja korvien syömistä! Täältä pusu
terveiset sisaruksille & vanhemmille!”
Rosiri's
Fálki Drengursson "Falco"
"Vuosi
on kulunut hurjan nopeasti, ja pienestä poikapennusta on tullut jo
teini. Poika on kasvanut niin fyysisesti kuin henkisestikin,
huomattavissa myös kasvanutta itsepäisyyttä ja korvien häviämistä.
Kuitenkin todella rakas perheenjäsen ja hellä pusutteleva poika.
Falco on erittäin ihmisrakas ja saa paljon huomiota niin perheeltä
kuin tuntemattomilta. Falco nauttii elämästä erityisesti
mökkeilystä ja koirakaverien tapaamisesta, vapaana juoksentelu on
parasta kaikista. Paljon on vielä opittavaa ja nähtävää
maailmassa. Innolla odotan tulevaisuutta ja miten poika vielä
kehittyy.
