Tänään pyörähdettiin Freydiksen kanssa tiineysröntgenissä. Freydis on ollut koko valtava ja hieman jännitti, tuleeko Freydis jälleen tuplaamaan koiramäärän mitä teki viime kerralla. Tuolloinhan koiria oli vienosti vain kuusi ja Freydis synnytti kuusi pentua, nyt koiramäärä noussut tällä hetkellä kahdeksaan ja kauhulla olin tätä päivää odottanut, aikooko Freydis tehdä tuplaukset.
Hieman ehkä saatiin huokaista kun kuva tuli ruudulle näkymään ja työkaverit klinikalta tulivat innoissaan laskemaan vetoketjuja olevan seitsemän kappaletta.
63 vuorokautte tulee täyteen ensimäisestä astutuksesta 21.1., mutta vahva epäilys on, että meillä synnytetään jo aikaisemmin.
Näin joulun alla on hyvä käydä tarkistamassa, syödäänkö jouluna suklaata suruun vai iloon. Ja iloisia uutisia ultrasta löydettiin; Freydis on tukevasti tiineenä!
Ultrassa löydettiin 5 - 6 sikiötä ja tokihan Freydis on myös näyttänyt siltä, että odotamme jälleen isoa pentuetta syntyväksi. Pentujen odotetaan syntyvän viikolla 3/4 ja kotiehdokkaita on varsin mukavasti tarjolla.
Paljon asiaa pyörittelin omineni sekä muiden kanssa ja lopulta tulin siihen tulokseen, että Freydis ansaitsee toisen pentueen. Koen Freydiksen olevan ns. "keskitasoa parempi" islanninlammaskoira; se on suvultaan arvokas, sillä on kiitettävät paimennusominaisuudet ja onhan tuo ulkonäöllisestikin varsin mukavasti palkittu. Olen ollut myös hirmuisen tyytyväinen Freydiksen ensimmäiseen pentueeseen ja toki siihen, miten upeasti Freydis ensimmäisen pentueensa hoiti.
Freydiksen astuttamista kokeiltiinkin jo alkuvuodesta hurmaavalla Smalilla sekä nyt syksyllä uudelleen. Valitettavasti astutus ei onnistunut, joten päädyin kokeilemaan omaa urostani Sámuria. Sámuria olin ajatellut käyttäväni Freydiksen tyttärelle Herjalle, joten periaatteessa tämä yhdistelmä on ollut valmiiksi mietittynä. Herjan astutuksen ajankohta on tämän hetkisillä suunnitelmilla vuoden päästä, joten tälle vauhdikkaalle neitokaiselle ehditään uutta urosta vielä pohtimaan.En pidä itsestäänselvyytenä, että narttuja pennutetaan usean pentueen verran. Kynnys tehdä toinen tai useampi pentue samalle nartulle vaatii oikeasti pohdintaa, onko juuri tällä nartulla jotain lisää annettavaa rodulle ja mikä kyseisen koiran todellinen jalostusarvo on. Ja sitä jalostusarvoa kertoo muun muassa koiran jälkeläiset ja niiden saamat tulokset terveyden ja käyttöominaisuuksien osalta.
Pohdin paljon Freydiksen astuttamista jo ensimmäisellä kerralla sen emän Iriksen hoitoon vastaamattoman atopian takia. Tämä asia mielessäni, myös venytin Freydiksen ensimmäistä astutusta hieman sekä seurasin, tuleeko Freydikselle pentujen jälkeen oireita tai alkaako Freydiksen jälkeläisille ilmaantua iho-oireita.
Freydiksen ensimmäisestä pentueesta 5/6 on terveystarkastettuja, puolet ovat käyneet edes kerran näyttelyssä pyörähtämässä ja kahdelta löytyy myös tulos paimennuksesta. Freydis itsessään on terve koira ja reissut eläinlääkäriin ovat olleet perusterveydenhuoltoa (rokotuksia, hammaskivenpoistoa) ja toki joitain tapaturmiakin on sattunut, kuten murtunut etuhammas liukastumisen seurauksena. Viralliset terveystarkastukset kertovat Freydiksellä olevan B/B -lonkat, 0/0 -kyynärät ja polvet sekä terve sydän ja silmät. Selkä on myös aikoinaan virallisesti kuvattu ja näistä tuloksina VA0 ja LTV0, eli terve selästään.
Freydis, kuten kaikki muutkin koirat meillä, elävät tavallisina kotikoirina. Freydiksen harrastukseksi on valikoitunut enemmän paimennus ja menneenä kesänä päästiin käymään 1 -luoka kokeissa kahdesti erittäin hyvin arvosanoin ja on saanut koulutustunnuksen PAIM1. Silloin tällöin Freydis pääsee myös näyttelyissä pyörähtämään ja menneenä kesänä tulikin melkoinen menestys, kun Frey sijoittui Luumäen ryhmänäyttelyssä ryhmänsä toiseksi kauneimmaksi koiraksi. Aikaisemmin Freydis on missikisoissa sen verran pyrähdellyt, että Suomen Muotovalioksi on yltänyt.
Ja sitten on meidän Norjasta Suomeen muuttanut Sámur; Saukkoboy, tissivälipoika, napanuora liian tiukalla -poika, minimies ja niin edelleen. Sámur on laumamme nuorin uros ja asema laumassa on "ovimatto". Hyvinkin nöyrää poikaa ollut, mutta nyt täyttäessään pian kolme vuotta on selkeästi tullut ajatuksia miehistymisestä ja se aiheuttanut hieman hämminkiä urosten kesken.
Sámur on arjessa periaatteessa helppo koira. Sillä on jonkinverran resurssitietoisuutta leluista ja ruuista ja tätä ollaankin työstetty paljon. Sitä on saatu paljon karsittua, mutta suurin sattunut vahinko kävi viime pentueen kohdalla, kun Sámur kävi yhden pennun päälle. Tästä olen tosi harmissani yhä edelleen ja kyllä kasvattajana/koiranomistajana koki ison kolauksen tästä tapahtumasta. Kaikesta onneksi oppii ja niin opittiin tästäkin.
Sámur on koiralaumastamme poikkeus harrastusten osalta, kun tämä minimiehen kanssa käymme viikottain ohjatuissa agilitytreeneissä. Paimennukseen Sámur ei syttnyt yhtään ja taipumustestin suoritti puutteellisin tuloksin. Koonsa puolesta Sámur on myös todella pieni urokseksi, joten suuremmat näyttelyhaaveetkiin haudattiin. Sen verran näyttelyissä kuitenkin pyristeltiin, että Suomen Muotovalio Sámurista saatiin. Agilityssä ollaan vielä tasoa harrastelija, mutta kovin toivoisin saavani treenattua niin paljon, että päästäisiin joskus lajissa kisaamaan.
Terveystarkastuksissa on Sámur myös käynyt; lonkkanivelet on A/B, kyynärnivelet 0/0, selkä VA0, SP0 ja LTV0 sekä silmät, sydän ja polvet terveet. Poikkeuksellisesti Sámurilta on myös virallisesti kuvattu olkanivelet agilityharrastuksen takia ja olkanivelistä Sámur sai myös terveen paperit.
Molemmat vanhemmat on lisäksi käyneet luonnetestissä. Freydis suoritti luonnetestin pistein 114 ollen laukausvarma ja Sámur puolestaan pistein 146 ollen laukauskokematon.
Astutus on tapahtunut juuri menneellä viikolla ja jos hyvin käy niin pentuja odotetaan syntyväksi tammikuun lopulla. Pennut tulevat muuttamaan uusiin koteihinsa eläinlääkärin tarkastamina, sirutettuina ja useaan kertaan madotettuina. Pennut elävät kanssamme arjessa mukana ja tottuvat näin ollen kodin erilaisiin ääniin ja muihin talomme karvaisiin asuttajiin. Mukaan pennuille lähtee pentupaketti, joka sisältää ruokaa, jota pennut ovat jo tottuneet meillä ollessaan syömään, leluja, pannan, hihnan sekä kasvattajan tuen. Uusi pennunostaja liitetään myös Islanninkoirat ry:n pentuejäseneksi.
Rutkasti on jo kotiehdokkaita tuleville pennuille tarjolla.
Niinhän siinä kävi, että taloutemme koiramäärä on tuplattu kun Freydis synnytti tänään kuusi pienokaista. Synnytys sujui hyvin, ensimmäiset viisi pentua saatettiin maailmaan kahdessa tunnissa ja sitten pidettiinkin pidempi tauko. Viimeistä pentua saatiin odottaa 2,5 h verran, mutta jaksoi Freydis lopulta hänetkin synnyttää lepäämisen päätteeksi.
Freydis hoivaa pentujaan niin mallikkaasti kuin alkujaankin arvelin. Uskon Freydiksen olevan erinomainen äitikoira kuudelle pienokaiselleen.
Kaikille pennuille on odottavat ja rakastavat kodit tiedossa.
Freydiksen odotus on sujunut hyvin rauhallisesti masuaan kasvatellen ja tänään on saavutettu ensimmäisestä astutuksesta jo vuorokausi numero 54. Hyvät vuorokaudet suunnata siis röntgenkuvauttamaan masu ja sen asukkaat.
Jos kolme eläinlääkäriä laskee masuasukkien lukumääräksi kuusi, ei se voi mönkään mennä.
Pentuja odotetaan syntyväksi seuraavalla viikolla. Pidetään sormet ja varpaat ristissä, että odotuksen loppuaika sujuu hyvin kuten myös synnytys ja pentujen kasvu.
Viikko sitten vaihtui maaliskuu huuhtikuulle aprillipäivän merkeissä. Se oli oikein sopiva päivä käydä ultraamassa Freydis.
Tiineyden merkit ja oireet ovat olleet hyvin selvät ja olin valmis laittamaan pääni pantiksi tiineyden puolesta. Enkä turhaan olisi pantiksi päätäni laittanut, sillä tiineenähän Freydis on hyvinkin tukevasti. Ultratessa löydettiin 3 - 5 pentua. Tieto siitä, että Freydis on tiine, on tällä hetkellä oikein riittävä. Pentuja odotetaan syntyväksi viikolla 19/20. Aprillipäivänä tapahtui myös jotain muutakin, sillä laumamme sai uuden vahvistuksen rotusyrjähypyn muodossa. Viime kuun puolella käväisin Norjassa ja tuliaisina oli laumaan uusi islanninlammaskoira, Losnabakken's T-E Stjarni Einsson "Sámur" ja viikko sitten tuli toinen pentu asumaan luoksemme; kainkoira Gekkoo No Eiko "Eiko". Kerrotaan tästä parivaljakosta myöhemmin hieman lisää.
Edellisestä pentueesta meni hetki aikaa toipuessa ja viime vuonna ei Rosiri's -islanninlammaskoiria maailmaan saatettu. Tänä vuonna sitten on ainakin yksi pentuesuunnitelma, ehkä mahdolisesti toinenkin, mutta se on vielä tarkemman pohdiskelun alla. Nyt keskitytään Freydikseen ja mahdollisesti Freydiksen pentuihin.
Freydis on ensimmäisestä pentueestani, joka jäi kotiimme asumaan muun lauman joukkoon. Luonteeltaan on Freydis hyvinkin tyypillinen islanninlammaskoira; iloinen, ystävällinen, avoin ja aina valmis töihin. Poikkeuksena muihin koiriini, on Freydis huomattavan paljon itsevarmempi, mikä näkyy arjessa herkästi metsälenkeillä, kun Freydis lähtee rohkeasti kauemmas kun muu lauma pysyttelee näköetäisyydellä. Tietty itsevarmuudesta on myös hyötynsä ollut paimennusharrastuksissa, kun menee ahtaisiinkin väleihin rohkeasti.
Freydis viettää arkeaan kotikoirana. Pääharrastuksina on koiranäyttelyt ja paimennus, joskaan näissä lajeissa ei kovin aktiivisesti olla harrastettu. Näyttelyissä on sen verran pyörähdelty, että Suomen Muotovalio Freydis on ja paimennuksesta on paimennustaipumustesti suoritettu hyväksytysti. Haaveissa oli ennen pentuja käydä paimennuksen esikoe suorittamassa, mutta kaikille suunnitelmille ei aina tahdo aikaa jäädä ja esikoe suoritetaan joskus tulevaisuudessa.
Freydiksellä ei ole sairasteluja ollut. Eläinlääkärissä on käyty rokotuksilla, virallisissa terveystarkastuksissa sekä yksi etuhammas poistattamassa kun liukkailla keleillä liukastui hurjemmin. Virallisista terveystuloksista on lausuttuna lonkkanivelet B/B, kyynärnivelet 0/0, selkä VA0 ja LTV0, polvet 0/0, sydän ja silmät ok. LuonnetestissäFreydis on käynyt ja saanut pisteitä +114 ollen laukausvarma.
Rosiri's Freydís Irisardóttir
Freydikselle kun kävin pentuja miettimään, oli pohdittavana uros joka on suvullisesti yhteensopiva. Myös terveystulokset toivoin olevan varsin hyvät, kun Freydiksen suvussa on tiedossa huonompaa lonkkatulosta. Pieni ulkonäkötoive oli myös, että löytäisin lyhytkarvaisen uroksen, edelliset pentueet kun ovat olleet pitkäkarvaisista vanhemmista.
Kaiken tämän pohdinnan jälkeen löytyi haaveilemani uros; Puolasta Suomeen tuotu uros Ernir Geir Kopieccy Poland 'Kreba'. Krebaa olen seurannut sosiaalisessa mediassa sekä muutamissa näyttelyissä olen uroksen nähnyt ja kaikin puolin oli omaa silmää miellyttävä uros. Tavatessani Kreban kunnolla vuoden alussa, ihastuin ja todella toivoin saavani tämän yhdistelmän toteuttaa.
Ernir Geir Kopieccy Poland
Kreba on käynyt terveystarkastuksissa; lonkkanivelet B/B, kyynärnivelet 0/0, polvet 0/0, silmät ja sydän ok. Arjessa Kreba on myös ollut perusterve, eikä eläinlääkärissä ole tarvinnut juurikaan käydä.
Kreba elelee Helsingissä kotikoirana. Harrastuksina on säännöllisen epäsäännöllisesti agility ja paimennus. Muutamissa koiranäyttelyissäkin on uros pyörähtänyt, vielä ei Suomen Muotovalioksi ole päästy, mutta ryhmäkehässä on kertaallen päässyt sijoittumaan.
Luonteeltaan Kreba on tyypillinen islanninlammaskoira; ystävällinen, avoin, rohkea ja reipas. Muut koirat ovat ok ja koirapuistoissa käykin silloin tällöin. Tietty urokset sietävät vaihtelevasti toisia uroksia.
Kreba ja Freydis ovat päässet tapaamaan muutamaan otteeseen ja astutus on tapahtunut viikon 10-11 vaihteessa. Odottelemme vielä jokusen viikon, mitä näkyy ultrassa.
Jos pentuja saadaan, muuttavat pennut uusiin koteihinsa eläinlääkärin tarkastamina, sirutettuina ja useaan kertaan madotettuina. Pennut tulevat elämään kanssamme arjessa ja tottuvat näin ollen erilaisiin kodin ääniin ja muihin talomme karvaisiin asuttajiin. Mukaan lähtee pentupaketti, joka sisältää ruokaa, jota pentu on tottunut syömään jo kasvattajalla ollessaan, leluja, pannan ja hihnan sekä kasvattajan tuen. Uusi pennunostaja liitetään myös Islanninkoirat ry:n pentuejäseneksi.
