Rosiri's Tryggvína Rjómarassardóttir "Vimma"
Vimma, Vimpula, Wimbledon, pörisijä, kakara, tuholaistihulainen.. Lempinimet niin hyvässä kuin pahassa.
Vimma on kotiutunut tätinsä Etan luokse mukavasti. Tosin siinä missä Etta on sohvaperuna, on Vimma ikiliikkuja, muttei mikään seinille hyppijä. Vimma on miellyttämishaluinen, iloinen ja leikkisä kaveri, mutta hitusen ujo/epävarma. Oikeastaan kaikki pitää ensin vähän pöristä ja murmuttaa. Harva lenkki alkaa ilman murinoita, kun ovi aukeaa.
Yksinolosta Vimma on tätä mieltä:”Jos suljet sen oven, tapahtuu kauheita” Esim. seinä on saanut uuden ulkonäön tämän neidin käsittelyssä. 😂
Vimma ei ole syttynyt niin paljon ihmisten kanssa leikkimiseen, koska koirakamut on parhautta! Kunhan kaveri ei ole liian raju ja Vimma on saanut rauhassa tutustua. Myös heti kotiuduttuaan Vimma oli aivan myyty esikoispojastamme (3v) ja hän tuntui olevan siisteintä ikinä, mitä pieni pentu on koskaan tavannut. Vieläkin nämä kaksi löytyy joskus leikkimästä yhdessä.
Harrastuksia ollaan aloiteltu hiljakseen pentukoulun merkeissä. Tarkoituksena on suunnata mahdollisuuksien mukaan ainakin rallyyn ja aksaan sekä kiertää lähiseudun näyttelyissä. Ensimmäiset näyttelyt meillä olikin islantilaisten erkkarit 6.6. jossa pikkanen oli oikein pätevä! 😍
Vimmalla kävi alakulmureiden kanssa tosi huono tuuri, kun molemmat menivät poikki viikon välein. Reipas toipilas selvisi tästä hienosti ja nyt toivotaan meidän yhteiselon jatkuvan pitkään ja terveenä.
Tekkulikekkuli on melkoisen vekkuli typykkä ja ehdottomasti se kiltein islantilaispentu jota minulla on ollut. Tälleen pitkälti aasialaisten rotujen vallatessa kotiamme on Tekla sellainen niin sanotusti helppo pudotus paimenpennun maailmaan pitkästä aikaa.
Teklan kanssa on arki ollut suhteellisen helppoa. Jaetulla pentukurssilla Tekla pääsi käymään ja varsin reippaana teki hommia, mutta ei mitenkään harrastykkimäisesti. Leppoisa sohvakaveri ollut pitkälti kun allekirjoittaneella on ollut terveyden kanssa haasteita ja koirat olleet valitettavan taka-alalla.
Valitettavaa on ollut huomata, että kameraan en ole puuttunut useaan kuukauteen ja pentukuviakin saattaa olla jokunen puhelimen syövereissä.
Rosiri's Tumi Einsteinsson "Milton"
Milton on reipas, rohkea ja rakastava. Alkuun jouduin oikeasti vähän pohtimaan mennyttä neljää kuukautta Miltonin kanssa. Ensimmäisenä islanninlammaskoirana ja ensimmäisenä pentuna tulleena koirana meidän perheeseen Milton on opettanut meitä aivan yhtä paljon kuin me Miltonia.
Milton menee uusiin paikkoihin rohkeasti ja tähän mennessä on tainnut enemmän tai vähemmän rakastaa jokaista rapsuttajaa.
Meillä arki on sujunut pääsääntöisesti hyvin, mutta ainoa ”ongelma”, joka mieleen tulee, on se, että ulkona moni asia kiinnostaa kovasti ja reagointi tulee toisinaan reippaasti haukulla.
Kotona yksinolo taas on aina sujunut hirmu hyvin Chihu Mimosan ja Kisu kissan kanssa. Keskenään ollessaan päivä menee rennosti nukkuen ja akkuja ladaten.
Miltonin kanssa ei tylsää hetkeä ole. Monesti saa vain nauraa, kun Milton tekee omia hyviä ratkaisuja. Ja hommaan kuin hommaan saa apumiehen mukaan kyllä.
Ekassa kuvassa perhepiirissä oleva Miltonin bestis Jyry. Paras leikkikamu mitä maan päällä voi olla! 🧡
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
