Talon täydeltä pentuja

Kuten moni on jo todennutkin, ei allekirjoittaneella ole kaikki muumit laaksossa mutta on sentään monta koiraa kotona! Reikalla ja pennuilla on sujunut arki oikein hyvin. Painot nousevat mieletöntä vauhtia ja maailmaa on laajennettu jo keittiövierailuihin. Kynsiä on leikattu ja kertaalleen on pennut jo saaneet matolääkettäkin maistaa. Voinette kuvitella että ei ollut herkkua se sellainen mönjä pentujen mielestä.. Ihan en pysty pentuja pitämään talossa vielä täysin vapaana kuten aikaisemmin, koska arkeamme on ilahduttamassa aikuinen kodinvaihtaja, joka opettelee yhä talon tapoja ja nyt tietty on opettelemista pentujen kanssa. Pennut ovat kohdanneet varsin reippaasti talouden muita koiria.

Narttu 1

Narttu 2

Uros 1

Uros 2

Viikko sitten saatiin saateltua maailmaan myös Herjan pennut. Avautuminen alkoi sunnuntaina ja maanantaina aamuyöstä alkoi supistelut. Parin tunnin supistelujen jälkeen Herja synnytti ensimmäisen urospentunsa ja tästä pari tuntia eteenpäin syntyi toisena narttupentu. Puolen kymmenen aikaan huomaan sikiöpussin olevan osin näkyvissä, mutta supistuksissa ei ole tarpeeksi voimaa saattamaan pentua ulos asti. Supistuksia sai aikaiseksi Fergusonin refleksillä, mutta voima puuttui selvästi.

Soitto työmaalle, että tulossa oltaisiin ja niin siellä oli työkaverit valmiina auttamassa. Röntgenistä saatiin ensitieto, ettei tulossa oleva pentu ole ainakaan virheasennossa. Verikokeet tulivat tähän väliin ja paljastui matala kalsium-arvo ja sitä sitten suoneen lisänä. Ultraääni kertoi myös lisää, että osalla pennuista alkoi olla huolestuttavan matalat sykkeet. Tuloksena hätäsektio.

Puoli kymmeneltä kun kotona havahduttiin sikiöpussiin ja huonoihin supistuksiin, meni tästä n. 1,5 h eteenpäin ja pennut oli maailmassa. Pentu joka oli koko tämän ajan ollut tuloillaan olin aivan varma, että se on menetetty pentu. Toisin kävi ja työkavereiden taistelutahto ei antanut periksi ja tämäkin pentu saatiin elvytettyä. Kaikki seitsemän pentua oli maailmassa. Leikkaus sujui hyvin ja Herjakin on toipunut leikkauksesta oikein hyvin.

Tästä hätäsektiosta loogisesti itse jäin suoraan töihin iltavuoroon ja Ari lähti kotiin Herjan ja pentujen kanssa. Hieman väsytti allekirjoittanutta ja ihan ei ollut skarpein asiakaspalvelija tuossa iltavuorossa.

Kotona sitten ihmeteltiin pentuja parin päivän ajan, kun painot vain laskevat laskemistaan ja pennut eivät tuntuneet kovin jänteviltä. Torstaina aloitettiin lisäruokinta kun painot vain laskivat ja itse aloin nähdä painajaisia, miten pennut hiipuvat pois ravinnonpuutteesta. Pentuja lisäruokittiin emonmaidonvastikkeella useamman kerran päivässä lauantaihin asti. Painot lähtivät varsin mukavasti nousuun ja sunnuntaiaamuun mennessä oli kaikki saavuttaneet syntymäpainonsa, joten testattiin mitä tapahtuu kun lisäruokinnan jättää pois ja riittääkö Herjan maito jo ylläpitämään pentuja. Toistaiseksi näyttää hyvältä, mutta herkästi näitä tulee lisäruokittua jos painon nousu ei ole toivotunlainen.

Kaikessa tässä pyörityksessä on tullut miehen kanssa ihmeteltyä ja naurettua, että nyt on pentue joka on niin käsillä tehty. Ne on laitettu alulle käsin (keinosiemennys). Ne on saatettu maailmaan käsin (sektio). Ne on pidetty hengissä käsin (lisäruokinta). Kyllähän sitä hyvin usein tulee kyseenalaistettua, että mikähän järki se tässäkin harrastuksessa oikein on. Ja silti tätä tekee yhä uudelleen antaen itsestään aina kaiken pennuille.

Narttu 1, ikää alle vuorokausi

Narttu 1, ikää viikko

Narttu 2, ikää alle vuorokausi

Narttu 2, ikää viikko

Narttu 3, ikää alle vuorokausi

Narttu 3, ikää viikko

Uros 1, ikää alle vuorokausi

Uros 1, ikää viikko

Uros 2, ikää alle vuorokausi

Uros 2, ikää viikko

Uros 3, ikää alle vuorokausi

Uros 3, ikää viikko

Uros 4, ikää alle vuorokausi

Uros 4, ikää viikko

Värittömästä väriä

Viikko sitten oltiin hyvin väsyneitä hieman rankemmasta synnytyksestä. Reikan astutuksessa ja tiineydessä kaikki oli sujunut oikein mallikkaasti, mutta synnytys oli astetta haastavampi. Aluksi ei meinannut olla kunnollisia supisteluja, joita onneksi saatiin enemmän aikaiseksi kun käytiin hihnassa kävelemässä kymmenisen minuuttia. Seuraavana oli probleemaa, kun pentuja jumiutui synnytyskanavaan ja niitä piti vetoavustaa supistusten tahtiin maailmaan.

Ensimmäinen narttupentu syntyi elottomana ja sitä jouduttiin hetki elvyttämään. Lopulta pentu saatiin virkoamaan ja tissille päästyään ei ollut epäselvää mitä tehdä. Veljekset syntyivät helposti, niiden maailmaan saattamiseen ei tarvinnut itse olla puuttumassa. Viimeisen nartun kanssa jumpattiin taas vetoavulla ja pentu oli suhteellisen sinertävä maailmaan päästyään, mutta tokeni nopeasti ja ymmärsi hänkin mikä on jutun juoni.

Reika antoi hienosti auttaa synnytyksessä ja sen jälkeen onkin pärjäillyt erinomaisen hyvin omassa pentukuplassaan neljän aarteensa kanssa.

Pennut ovat kasvaneet pääasiassa hyvin ja vielä siis saan pitäytyä tarkkailijan roolissa pentujen kasvua seuraten. Reilu viikko odottelua ja sitten voidaan odottaa Herjankin pentuja syntyväksi.

Tyttö 1, ikää alle vuorokausia

Tyttö 1, ikää viikko

Tyttö 2, ikää alle vuorokausia

Tyttö 2, ikää viikko

Poika 1, ikää alle vuorokausi

Poika 1, ikää viikko

Poika 2, ikää alle vuorokausi

Poika 2, ikää viikko

Kaikki synnytetty

Eiko näki Rusinan pennut ja aloitti omien pentujen synnytysprojektin tiistaina.

Tiistaina sain aamusta lämmönlaskun kiinni ja siitä sitten alkoi odottelu, milloin tapahtuu. Päivän mittaan oli enemmän petailua ja läähättelyä, mutta paljon myös rauhallista ja levollista olemista. Tottahan toki tämäkin synnytys ajoittui yölle ja selkeitä supistuksia oli havaittavissa vähän ennen vuorokauden vaihtumista.

Tästä vain reilu viisi minuuttia eteenpäin ja Eiko synnytti terhakkaan nartun. Seuraavaa odotimme puolisen tuntia ja maailmaan saateltiin uros. Viimeistä sitten odoteltiin vajaa pari tuntia ja onneksi juuri tämä uros päätti syntyä viimeisenä kun oli n. 100 g painavampi kahteen edelliseen verrattuna.

♀

♂1

♂2

Synnytyksessä sain jälleen tyytyä vain tarkkailijan rooliin. Eiko tuntui ensimmäisellä synnytyskerralla häiriintyvän jos yhtään hääräsin enempi huoneessa. Nyt vain pentulaatikon vierestä seurattiin synnytyksen etenemistä ja tehtiin muistiinpanoja ja tietty tarkistettiin pennut jokusen hetken kuluttua.

Tällä hetkellä molemmissa pentulaatikoissa kaikki hyvin. Ja nyt ihmisväki saa huilata.

Puolet synnytetty

Tälle viikolle on laskelmoitu syntyväksi molempiin harrastamiini rotuihin Rosiri's -pentuetta ja toinen näistä on nyt tältä viikolta hoidettu.

Rusinan lämmönlaskun sain eilen kiinni iltapäivästä ja vain muutama hetki eteenpäin alkoi avautumisvaihe. Välillä oli rankempaa petailua ja läähättelyä ja muutamana hetkenä rauhallisempaa voimien keräilyä. Näillä mieluisilla kesähelteillä on myös talomme varsin lämmin sisältä ja vaikka varsinainen pentula on rakennettuna alakertaan, koitettiin silti vähän nukkua yläkerran viileydessä. Kahden jälkeen yöllä oli Rusinan läähättely ja petaaminen sitä luokkaa, että päätin siirtyä alakerran pentulaan tarkkailemaan tilannetta eikä aikaakaan kun ensimmäiset supistukset alkoivat.

Tiheämmät supistelut kun alkoivat oli Rusina synnyttänyt kaksi pentuansa maailmaan ongelmitta alle kahdessakymmenessä minuutissa. Ensimmäisenä syntyi narttu ja heti perään uros, molemmat reippaita islanninlammaskoiran alkuja.

♀

♂

Rusina hoiti synnytyksen todella hienosti ja sain todellakin tyytyä vain olemaan tarkkailija ja alkuun tsemppaaja Rusinalle kun oudot tuntemukset alkoivat vallata koiran kehoa. Sen lisäksi, että synnytys sujui helposti ja hyvin, hoitaa Rusina myös pentunsa erinomaisen mallikkaasti.

Nyt ihmisväen täytyy korjata valvotusta yöstä aiheutunut univelka, jotta pystytään tällä viikolla suoriutumaan vielä toisestakin synnytyksestä. Sitä ennen ehtii vielä ihastella Rusinaa ja hänen lapsukaisiaan.

Maailmanlopun jälkeen

Monen epäonnistuneen suunnitelman päätteeksi, vihdoin viikko sitten maailmaan saateltiin uusi Rosiri's -islanninlammaskoira!

Varpulle kävin ottamassa toisen herpes -rokotteen samalla kun otettiin tiineysröntgenkuva 19.5.. Astumisen jälkeen jo kolmen viikon kohdalla aloin kauhistella, miten paljon Varpun kyljet alkoivat paisumaan ja kaunis tiimalasivartalo alkoi katoamaan. Aloin henkisesti siinä vaiheessa valmistautumaan isoon pentueeseen, kun Varpu tulee suvusta jossa nartut ovat tehneet suht' isoja pentueita. Paria viikkoa ennen röntgeniä aloin kuitenkin huolestumaan, kun Varpu ei ollut juurikaan kokoaan kasvattanut enkä ollut pystynyt palpoimaan yhtäkään pentua saati tuntemaan liikehdintää. Syy selvisi tiineysröntgenissä; odotettavissa olisi vain yksi pentu.

Tietenkin allekirjoittanutta kävin kovin huolestuttamaan ja pelottamaan, miten tämän ainokaisen kanssa käy. Miten synnytys sujuisi? Pystyisikö tuota pentua edes normaalisti synnyttämään kun röntgenkuvan perusteella on jo valtavan kokoinen? Onko pentu edes elossa oleva tai elinkelpoinen? Mitä jos tulee synnytyskomplikaatio ja menetetään pentu sekä Varpu?

Sunnuntaina 25.5. Varpun lämmöt laski ja illasta alkoi avautumisvaihe joka kesti läpi yön. Aamusta lähtiessäni töihin oli Varpu rauhoittunut nukkumaan ja pystyin itse valvontakameran avulla seuraamaan, miltä kotona näyttää. Parin tunnin kuluttua alkoi Varpu olla taas rauhaton ja eläinlääkäri pyysi hakemaan Varpun töihin tsekattavaksi.

Ultrassa oli se huojentava tieto, että pentu olisi elossa. Hieman huolestutti, että pennun sykkeet olivat normaalista syketasosta jo hieman laskeneet. Ultrassa myös pentu näytti valtavalta. Lääkäreiden kanssa pohdittiin tilannetta hetki ja päädyttiin sektioon. Kuvantamisten perusteella odotettavissa olisi isohko pentu, joten alateitse ei lääkkeidenkään avulla lähdetty kokeilemaan synnyttämistä.

Leikkaus sujui hyvin ja ulos saatiin varsin reipas, äänekäs ja terhakka Draumursson. Seurattiin hetki klinikalla Varpun heräämistä ja kun Varpussa oli tarpeeksi tolkkua, lähdettiin kotiin. Kotona Varpu oli yhä hämillään, mikä onkaan tuo pötkylä, mutta iltaa kohden kaikki hoitotoimenpiteet sujui kuten piti ja pystyin siirtymään pentulaatikon viereen vain huokailemaan ja ihailemaan Varpun aarretta.

Pentu on nyt viikon vanha ja kaikki vaikuttaa oikein hyvältä. Pentu on virkeä ja hyvällä ruokahalulla varustettu Pömppö. Sanomattakin selvää, että painokäyrä on ollut koko ajan nousussa. Varpu toipui leikkauksesta todella hyvin ja leikkaushaavakin on lähes olematon jo viikon kohdalla. Varpu on myös täydellinen äitikoira.

Jos tämä olisi se maailmanlopun jälkeinen uusi aika kasvatustoiminnassani ja jatkossa olisi enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia? Noh, aika tämän vain näyttää miten käy. Tästä kuitenkin juontaa pennun nimi. Skandinaavisessa mytologiassa Ragnarökistä selvisi kaksi henkilöä ja siitä syystä meillä on täällä kasvamassa elämän rakastaja; Rosiri's Lifthrasir Draumursson.

Ennustuksien toteen käyminen

Mikäs olisi sen parempi päivä synnyttää kuin päivä, jolloin tekemistä olisi paljon ja joku toinen tulevista päivistä olisi synnyttämiselle paljon parempi? Ei mikään, koska ainahan on kiva laittaa suunnitelmat aivan uusiksi.

Eikon lämmönlasku saatiin kiinni eilen ja synnytystä pystyin siis odottamaan tälle päivämäärälle. Aamulle oli sovittuna töitä, mutta onneksi niiden siirto onnistui myöhäisemmälle ajankohdalle. Toinen ja isohko jännittävä asia oli iltapäivän luonnetesti.

Tänään meillä siis syntyi ensimmäinen Rosiri's -kainkoirapentue. Synnytys sujui hyvin ja Eiko ei välittänyt ihmisten avusta tai sen koommin seurasta. Eiko ei juuri antanut mitään sen konkreettisempaa merkkiä tulevasta synnytyksestä, aamulla herätti ääntelyllään, ponnisti ja ensimmäinen pentu oli maailmassa. Synnytys oli hidastempoisempi mitä olen aikaisemmin tottunut, ensimmäinen pentu syntyi n. klo 6:30 ja viimeisin klo 14:00. Ensimmäisenä syntynyt uros on huomattavan paljon pienempi muihin nähden, joten sen kasvua ja kehitystä joudutaan seuraamaan nyt tarkemmin. Sukupuolijakaumana narttu ja neljä urosta joista jokunen raitaprinssi on vielä omaa kotia vailla.

♂ 1

♀ 1

♂ 2

♂ 3

♂ 4

Ja sitten se iltapäivän jännittävin asia; Herjan luonnetesti!

Herja tuli meille hoitoon torstaina, koska tottahan toki kasvattaja tarjoaa kasvateilleen ne oudoimmat kokemukset. En osannut odottaa Herjan testistä mitään kovin kummoista, tiesin kyllä että sillä on pääkoppa kunnossa, mutta että noin kunnossa miten testi meni! Herja selätti testin kevyesti eikä kuormittunut mitään tästä hullutuksesta. Pisteitä kertyi huimat +221 ollen laukausvarma.