Läpivalaistut vatsat

Kaksi tiinettä koiraa taloudessa ja arki sujuu varsin leppoisasti. Pääasiassa metsälenkeiltä molemmat tiineet ovat jättäytyneet pois, muutamina aamuina olen ottanut mukaan kun kävelymatka ollut lyhyt ja suuntautunut suoraan Saimaalle jossa koirat ovat saaneet kahlailla ja uida.

Menneellä viikolla käytiin Rusinan ja Eikon kanssa tiineysröntgenissä sekä tehostamassa herpes-rokotteet.

Rusinan tiineysröntgenkuva

Eikon tiineysröntgenkuva

Suuren suuria pentueita ei siis odoteta syntyviksi, mutta ainahan tämä on mukavampi kuin yhden pennun pentue. Voisi olettaa, että allekirjoittaneen stressilukemat tulevan olemaan tulevissa synnytyksissä matalammat, mitä ne oli edellisessä synnytyksessä.

Maailmanlopun jälkeen

Monen epäonnistuneen suunnitelman päätteeksi, vihdoin viikko sitten maailmaan saateltiin uusi Rosiri's -islanninlammaskoira!

Varpulle kävin ottamassa toisen herpes -rokotteen samalla kun otettiin tiineysröntgenkuva 19.5.. Astumisen jälkeen jo kolmen viikon kohdalla aloin kauhistella, miten paljon Varpun kyljet alkoivat paisumaan ja kaunis tiimalasivartalo alkoi katoamaan. Aloin henkisesti siinä vaiheessa valmistautumaan isoon pentueeseen, kun Varpu tulee suvusta jossa nartut ovat tehneet suht' isoja pentueita. Paria viikkoa ennen röntgeniä aloin kuitenkin huolestumaan, kun Varpu ei ollut juurikaan kokoaan kasvattanut enkä ollut pystynyt palpoimaan yhtäkään pentua saati tuntemaan liikehdintää. Syy selvisi tiineysröntgenissä; odotettavissa olisi vain yksi pentu.

Tietenkin allekirjoittanutta kävin kovin huolestuttamaan ja pelottamaan, miten tämän ainokaisen kanssa käy. Miten synnytys sujuisi? Pystyisikö tuota pentua edes normaalisti synnyttämään kun röntgenkuvan perusteella on jo valtavan kokoinen? Onko pentu edes elossa oleva tai elinkelpoinen? Mitä jos tulee synnytyskomplikaatio ja menetetään pentu sekä Varpu?

Sunnuntaina 25.5. Varpun lämmöt laski ja illasta alkoi avautumisvaihe joka kesti läpi yön. Aamusta lähtiessäni töihin oli Varpu rauhoittunut nukkumaan ja pystyin itse valvontakameran avulla seuraamaan, miltä kotona näyttää. Parin tunnin kuluttua alkoi Varpu olla taas rauhaton ja eläinlääkäri pyysi hakemaan Varpun töihin tsekattavaksi.

Ultrassa oli se huojentava tieto, että pentu olisi elossa. Hieman huolestutti, että pennun sykkeet olivat normaalista syketasosta jo hieman laskeneet. Ultrassa myös pentu näytti valtavalta. Lääkäreiden kanssa pohdittiin tilannetta hetki ja päädyttiin sektioon. Kuvantamisten perusteella odotettavissa olisi isohko pentu, joten alateitse ei lääkkeidenkään avulla lähdetty kokeilemaan synnyttämistä.

Leikkaus sujui hyvin ja ulos saatiin varsin reipas, äänekäs ja terhakka Draumursson. Seurattiin hetki klinikalla Varpun heräämistä ja kun Varpussa oli tarpeeksi tolkkua, lähdettiin kotiin. Kotona Varpu oli yhä hämillään, mikä onkaan tuo pötkylä, mutta iltaa kohden kaikki hoitotoimenpiteet sujui kuten piti ja pystyin siirtymään pentulaatikon viereen vain huokailemaan ja ihailemaan Varpun aarretta.

Pentu on nyt viikon vanha ja kaikki vaikuttaa oikein hyvältä. Pentu on virkeä ja hyvällä ruokahalulla varustettu Pömppö. Sanomattakin selvää, että painokäyrä on ollut koko ajan nousussa. Varpu toipui leikkauksesta todella hyvin ja leikkaushaavakin on lähes olematon jo viikon kohdalla. Varpu on myös täydellinen äitikoira.

Jos tämä olisi se maailmanlopun jälkeinen uusi aika kasvatustoiminnassani ja jatkossa olisi enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia? Noh, aika tämän vain näyttää miten käy. Tästä kuitenkin juontaa pennun nimi. Skandinaavisessa mytologiassa Ragnarökistä selvisi kaksi henkilöä ja siitä syystä meillä on täällä kasvamassa elämän rakastaja; Rosiri's Lifthrasir Draumursson.

Läpivalaistuja raitoja

 Eikon tiineys on sujunut erinomaisen hyvin ja mutkattomasti. Välillä on hetkiä kun ruokaa jää syömättä, mutta ihmekös tuo kun vatsa on jo niin kovin kasvanut ettei pentujen sekaan ruokaa mahdu. Metsälenkeillä Eiko on ollut mukana, siellä hän on saanut kulkea omaan tahtiinsa ja kahlailla rantevedessä, josta Eiko pitää valtavan paljon.

Tiineysultrassahan pentuja arvioitiin olevan 4 - 5 kappaletta ja hyvin löydettiin ultrasta suunta antava lukumäärä, sillä pentuja löydettiin röntgenin avulla viisi kappaletta!

63 vuorokautta tulisi täyteen seuraavan viikon keskiviikkona 24.5., mutta tälläkin kertaa olen varma, että synnytys tulee tapahtumaan aikaisemmin.

Läpivalaistut asukkaat

 Tänään pyörähdettiin Freydiksen kanssa tiineysröntgenissä. Freydis on ollut koko valtava ja hieman jännitti, tuleeko Freydis jälleen tuplaamaan koiramäärän mitä teki viime kerralla. Tuolloinhan koiria oli vienosti vain kuusi ja Freydis synnytti kuusi pentua, nyt koiramäärä noussut tällä hetkellä kahdeksaan ja kauhulla olin tätä päivää odottanut, aikooko Freydis tehdä tuplaukset.

Hieman ehkä saatiin huokaista kun kuva tuli ruudulle näkymään ja työkaverit klinikalta tulivat innoissaan laskemaan vetoketjuja olevan seitsemän kappaletta.

63 vuorokautte tulee täyteen ensimäisestä astutuksesta 21.1., mutta vahva epäilys on, että meillä synnytetään jo aikaisemmin.

Valmistaudutaan uuteen pentueeseen

 Ebba saapui maanantaina mammalomalleen meille ja nyt alkaa hiljalleen konkretisoitumaan myös meille ihmisille, että kohta sitä taas ollaan pentupyörteessä. Pentuhuone rakennetaan vielä tämän viikonlopun aikana, jota Ebba pääsee sisustamaan mieleisekseen.

Torstaina Ebba kävi eläinlääkärissä saamassa toisen herpesrokotteen ja tietty tuttuun tapaan otettiin kuva vatsan asukeista. Meinasin pyörtyä ja meinasin pyrtyä vähän lisää, kun eläinlääkäri halusi toiselta kyljeltään myös kuvan, löytyykö sieltä vielä yksi.

Kyllä tuohon masuun seitsemän pentue on ihan riittävästi. Nyt huilataan ja kerätään voimia tuleviin viikkoihin.

Valaistu vatsa

 Kairilla on vuorokausia astutuksista nyt 55 - 57 ja synnytykseen aikaa noin viikko. Tuttuun tapaan suunnattiin klinikalle ja nappastiin röntgenkuva vatsasta sekä Kairi sai toisen herpes -rokotteensa.

Ultrassa pentuja löydettiin neljä ja kaikkien yllätykseksi röntgenistä löyty viideskin napero! Sanotaanko, että vatsa on sellaista kokoa että osasin aavistella enemmän kuin neljä, mutta vähemmän kuin seitsemän. Painoa Kairille on kertynyt tiineyden aikana 5 kg.

Pentuja odotetaan syntyväksi seuraavalla viikolla. Toki Kairin kanssa ollaan tuota kalenteria katsottu ja pohdittu, että olisihan se söpöä jos saataisiin ystävänpäivä -pentue.

Tuplataanko koiramäärä?

Freydiksen odotus on sujunut hyvin rauhallisesti masuaan kasvatellen ja tänään on saavutettu ensimmäisestä astutuksesta jo vuorokausi numero 54. Hyvät vuorokaudet suunnata siis röntgenkuvauttamaan masu ja sen asukkaat.

Jos kolme eläinlääkäriä laskee masuasukkien lukumääräksi kuusi, ei se voi mönkään mennä.

Pentuja odotetaan syntyväksi seuraavalla viikolla. Pidetään sormet ja varpaat ristissä, että odotuksen loppuaika sujuu hyvin kuten myös synnytys ja pentujen kasvu.

Lähtölaskenta synnytykseen

Aika on rientänyt niin vauhdilla, että tuntuu kuin vasta eilen oltaisiin Jossun kanssa käyty Mäntsälässä Hugurin luona. Parin onnistuneesta kohtaamisesta on nyt aikaa 54 vuorokauden verran, joten suunta meillä oli tänään eläinlääkäriin tarkastelemaan pienten islantilaisten määrää.

Saattoi tämän kasvattajan naama hieman kalpeksi muuttua, kun röntgenkuvasta laskettiin 7 pentua. Isoa pentua toki olen odottanut, mutta ajatus on ollut lähinnä viiden pennun pentueessa. Jossun olo on kyllä ollut viime aikoina jo hyvinkin tukala ja lenkit rouvakoira jättää suosiolla väliin.

Laskettu aika pentujen syntymälle on 28.6., nähtäväksi jää kestääkö Jossu kasassa tuonne asti vai synnyttääkö jo aikaisemmin. Tietty omat jännityksensä tuo myös suurehko pentue.

Tiineysröntgen

Rosesta nappastiin tänään röntgenkuva maha-asukeista. Ultrassa näkyi kolme pentua ja tässä välissä olen luullut löytäneeni neljännen palpoimalla, mutta vielä saan sitä treenata.

Röntgenkuva paljasti, että odotamme kolmea Rosiri's-pentua syntyväksi vielä tämän kuun puolella.

Viimeisiä viikkoja viedään

Tiineysaika meillä on mennyt mukavasti. Ruoka on maistunut hyvin ja painoa on kertynyt 6 kg. Lenkkeillä ei olla jaksettu kunnolla parin viikkoon ja jos pihasta kävellään lähimmälle puulle, on siinä jo tarpeeksi sille lenkkikerralle. Tukalan näköistä on välillä oleminen tuon mahan kanssa, mutta noin viikon päästä pitäisi alkaa helpottamaan.


Tänään on Iriksellä vuorokausia astutuksesta takana 55 vuorokautta joten oli oikein hyvä ajankohta ottaa koiran masusta röntgenkuva.

Kuvassa on havaittavissa varmasti viiden pennun kallo ja selkäranka. ♥

Laskettu aika on 8.10., joten vielä on hetki aikaa jännittää ja tehdä viimeiset viimeistelyt pentuhuoneeseen.