Paljon asiaa pyörittelin omineni sekä muiden kanssa ja lopulta tulin siihen tulokseen, että Freydis ansaitsee toisen pentueen. Koen Freydiksen olevan ns. "keskitasoa parempi" islanninlammaskoira; se on suvultaan arvokas, sillä on kiitettävät paimennusominaisuudet ja onhan tuo ulkonäöllisestikin varsin mukavasti palkittu. Olen ollut myös hirmuisen tyytyväinen Freydiksen ensimmäiseen pentueeseen ja toki siihen, miten upeasti Freydis ensimmäisen pentueensa hoiti.
Freydiksen astuttamista kokeiltiinkin jo alkuvuodesta hurmaavalla Smalilla sekä nyt syksyllä uudelleen. Valitettavasti astutus ei onnistunut, joten päädyin kokeilemaan omaa urostani Sámuria. Sámuria olin ajatellut käyttäväni Freydiksen tyttärelle Herjalle, joten periaatteessa tämä yhdistelmä on ollut valmiiksi mietittynä. Herjan astutuksen ajankohta on tämän hetkisillä suunnitelmilla vuoden päästä, joten tälle vauhdikkaalle neitokaiselle ehditään uutta urosta vielä pohtimaan.En pidä itsestäänselvyytenä, että narttuja pennutetaan usean pentueen verran. Kynnys tehdä toinen tai useampi pentue samalle nartulle vaatii oikeasti pohdintaa, onko juuri tällä nartulla jotain lisää annettavaa rodulle ja mikä kyseisen koiran todellinen jalostusarvo on. Ja sitä jalostusarvoa kertoo muun muassa koiran jälkeläiset ja niiden saamat tulokset terveyden ja käyttöominaisuuksien osalta.
Pohdin paljon Freydiksen astuttamista jo ensimmäisellä kerralla sen emän Iriksen hoitoon vastaamattoman atopian takia. Tämä asia mielessäni, myös venytin Freydiksen ensimmäistä astutusta hieman sekä seurasin, tuleeko Freydikselle pentujen jälkeen oireita tai alkaako Freydiksen jälkeläisille ilmaantua iho-oireita.
Freydiksen ensimmäisestä pentueesta 5/6 on terveystarkastettuja, puolet ovat käyneet edes kerran näyttelyssä pyörähtämässä ja kahdelta löytyy myös tulos paimennuksesta. Freydis itsessään on terve koira ja reissut eläinlääkäriin ovat olleet perusterveydenhuoltoa (rokotuksia, hammaskivenpoistoa) ja toki joitain tapaturmiakin on sattunut, kuten murtunut etuhammas liukastumisen seurauksena. Viralliset terveystarkastukset kertovat Freydiksellä olevan B/B -lonkat, 0/0 -kyynärät ja polvet sekä terve sydän ja silmät. Selkä on myös aikoinaan virallisesti kuvattu ja näistä tuloksina VA0 ja LTV0, eli terve selästään.
Freydis, kuten kaikki muutkin koirat meillä, elävät tavallisina kotikoirina. Freydiksen harrastukseksi on valikoitunut enemmän paimennus ja menneenä kesänä päästiin käymään 1 -luoka kokeissa kahdesti erittäin hyvin arvosanoin ja on saanut koulutustunnuksen PAIM1. Silloin tällöin Freydis pääsee myös näyttelyissä pyörähtämään ja menneenä kesänä tulikin melkoinen menestys, kun Frey sijoittui Luumäen ryhmänäyttelyssä ryhmänsä toiseksi kauneimmaksi koiraksi. Aikaisemmin Freydis on missikisoissa sen verran pyrähdellyt, että Suomen Muotovalioksi on yltänyt.
Ja sitten on meidän Norjasta Suomeen muuttanut Sámur; Saukkoboy, tissivälipoika, napanuora liian tiukalla -poika, minimies ja niin edelleen. Sámur on laumamme nuorin uros ja asema laumassa on "ovimatto". Hyvinkin nöyrää poikaa ollut, mutta nyt täyttäessään pian kolme vuotta on selkeästi tullut ajatuksia miehistymisestä ja se aiheuttanut hieman hämminkiä urosten kesken.
Sámur on arjessa periaatteessa helppo koira. Sillä on jonkinverran resurssitietoisuutta leluista ja ruuista ja tätä ollaankin työstetty paljon. Sitä on saatu paljon karsittua, mutta suurin sattunut vahinko kävi viime pentueen kohdalla, kun Sámur kävi yhden pennun päälle. Tästä olen tosi harmissani yhä edelleen ja kyllä kasvattajana/koiranomistajana koki ison kolauksen tästä tapahtumasta. Kaikesta onneksi oppii ja niin opittiin tästäkin.
Sámur on koiralaumastamme poikkeus harrastusten osalta, kun tämä minimiehen kanssa käymme viikottain ohjatuissa agilitytreeneissä. Paimennukseen Sámur ei syttnyt yhtään ja taipumustestin suoritti puutteellisin tuloksin. Koonsa puolesta Sámur on myös todella pieni urokseksi, joten suuremmat näyttelyhaaveetkiin haudattiin. Sen verran näyttelyissä kuitenkin pyristeltiin, että Suomen Muotovalio Sámurista saatiin. Agilityssä ollaan vielä tasoa harrastelija, mutta kovin toivoisin saavani treenattua niin paljon, että päästäisiin joskus lajissa kisaamaan.
Terveystarkastuksissa on Sámur myös käynyt; lonkkanivelet on A/B, kyynärnivelet 0/0, selkä VA0, SP0 ja LTV0 sekä silmät, sydän ja polvet terveet. Poikkeuksellisesti Sámurilta on myös virallisesti kuvattu olkanivelet agilityharrastuksen takia ja olkanivelistä Sámur sai myös terveen paperit.
Molemmat vanhemmat on lisäksi käyneet luonnetestissä. Freydis suoritti luonnetestin pistein 114 ollen laukausvarma ja Sámur puolestaan pistein 146 ollen laukauskokematon.
Astutus on tapahtunut juuri menneellä viikolla ja jos hyvin käy niin pentuja odotetaan syntyväksi tammikuun lopulla. Pennut tulevat muuttamaan uusiin koteihinsa eläinlääkärin tarkastamina, sirutettuina ja useaan kertaan madotettuina. Pennut elävät kanssamme arjessa mukana ja tottuvat näin ollen kodin erilaisiin ääniin ja muihin talomme karvaisiin asuttajiin. Mukaan pennuille lähtee pentupaketti, joka sisältää ruokaa, jota pennut ovat jo tottuneet meillä ollessaan syömään, leluja, pannan, hihnan sekä kasvattajan tuen. Uusi pennunostaja liitetään myös Islanninkoirat ry:n pentuejäseneksi.
Rutkasti on jo kotiehdokkaita tuleville pennuille tarjolla.
Losnabakkens T-E Stjarni Einsson ♡ Rosiri's Freydís Irisardóttir |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti