Paljon onnea 1 vuotiaat Ässät!

Melkein tulee suru puseroon, että viimeisin Rosiri's -pentue juhlistaa tänään ensimmäisiä syntymäpäiviään! Suunnitelmia kuitenkin on ja ollaan kaikki tassut ristissä, jos vaikka seuraavalle vuodelle saataisiin pentue tai kaksikin. Näistä lisää myöhemmin, nyt juhlitaan yksivuotiaita Ässiä ja tässäpä heitlä arjen kuulumiset:

Rosiri's Sókrates Gneistisson 'Koda'

Koda täyttää 1v ja juhlii synttäreitään ihmiskavereiden kesken. Meidän pienestä karhunpoikasesta on kasvanut komea nuori uros. Koda on kuitenkin edelleen sama hassuttelija kuin pikkupentuna ja naurattaa meitä touhuillaan päivittäin. Ilopilleri on myös valloittanut niin tutut kuin tuntemattomatkin ihmiset ystävällisellä olemuksellaan. Koda tervehtii kaikkia häntä heiluen ja korvat takana ja erityisen vaikeaa on pidätellä intoa läheisiä ihmisiä tavatessa. Koda on myös kiinnostunut muista koirista ja osaa leikkiä kivasti eri kokoisten kavereiden kanssa. Nuorten urosten kanssa menee välillä leikit melko hurjiksi ja välillä pitää vähän jäähdytellä. Eniten Koda tykkää juoksemisesta koko jahdattavana tai jahtaavana niin koirien kuin ihmistenkin kanssa.

Koda rakastaa myös lelujaan vähän liikaakin ja on saanut tuhottua kaikki muut paitsi ihan ensimmäisen lammaslelunsa. Muuten Koda ei ole tehnyt suurempia tuhoja, paitsi sohvan kaivuu on pojan päivittäisiä harrastuksia sisäpihan tarkkailun lisäksi. Koda vartioi tarkkana sekä sisäpihan että rapun liikkeitä ja ilmoittaa aina kun havaitsee jossain ääntä tai liikettä. Kodan kanssa harjoitellaankin edelleen rauhoittumista ja hihnakäytöksen harjoitteluun on apuna kurssi. Kodalla on tapana vetää hihnassa kun on kova kiire päästä eteenpäin ja takaisin tullessa Koda jää usein jarruttelemaan. Muiden koirien ohitukset sujuvat välillä hienosti, mutta etenkin pienillä koirille pitää välillä haukkua.

Kodan kanssa on käyty monilla kursseilla ja synttäripäivänä alkaakin agilityn alkeet kurssi. Koda vaikutti agilityn pohjataidot kurssilla innostuneelta lajista ja samoin innoistui omistaja. Kotona Kodan kanssa harjoitellaan tottelevaisuuden perusteita ja toiveissa olisi alottaa jossain vaiheessa myös rallytokoa harrastusmielessä.

Koda on syksyn aikana oppinut olemaan kokonaisen työpäivän yksin ja nukkuu yleensä ikkunalaudalla tai matolla yksin ollessaan. Lähtiessä pojalla iskee kova ikävä ja muutaman minuutin pitää huudella laumaa palaamaan, mutta onneksi äänen käyttö ei kestä pitkään. Onneksi osana päivistä Kodalla käy myös ulkoiluttaja kesken päivän.

Koda viihtyy hyvin luonnossa ja metsässä ja odottaa talvea ja lumen tuloa. Kesällä Koda nautti piknikeistä eikä uskaltautunut uimaan, vaikka välillä tuli kuuma. Syksyllä Koda on tykännyt lehtikasojen haistelusta, mutta vesilätäköt ei ole Kodan mieleen. Koda viihtyy myös hyvin mökillä ja on käynyt monessa paikassa mökkeilemässä. Suunnitelmissa onkin muutto rauhallisemmalle alueelle, sillä Koda arvostaa luonnon rauhaa enemmän kuin kaupungin hulinoita.

Odotamme innoissamme uutta vaihetta Kodan elämässä ja tulevia yhteisiä seikkailuja. Koda on tuonut meille paljon iloa ja onnea elämään ja uusia oivalluksia.

Rosiri's Stormur Gneistisson 'Dante'

Dante Tampe Tane Urpo Tyhmä ja Tuhma, kovin monta kutsumanimeä löytyy tälle vuoden täyttävälle teinikoiralle. Vuosi on mennyt hirveän nopeasti, vastahan videoyhteyden välityksellä jännitin Eban synnytystä.

Emän ja pojan elo sujuu edelleen pääasiassa sopuisasti, useimmiten näiden kahden keskinäiset leikit sujuvatkin mukavasti. Välillä äiti vähän hermostuu ja komentaa jälkikasvuaan melkoisella kiroilulla säestettynä. Onneksi nämä kaksi ovat temperamenteiltaan erilaisia; Dante on rauhallisempi, herkempi ja sopuisampi kuin äitinsä. Dante myös erilaisissa tilanteissa mielummiin istahtaa pohtimaan tilannetta kuin syöksyy pää viidentenä jalkana toimeen. Tästä ominaisuudesta omistaja on ihan mielissään, että välillä ensin vähän pohditaan ja sitten vasta tehdään. :D

Danten kanssa arki kotioloissa sujuu hyvin. Maalla kun asumme, päivittäiset häiriöt ulkoillessa on melko vähäisiä. Tämän huomaa sitten kun käymme jossain kaupunkialueella liikkumassa, siellä sitten Dante ilmoittaa kaikesta epäilyttävästä kyllä haukkumalla. Etenkin vieraiden koirien kohtaaminen hihnassa on hieman jännittävää ja kiihdyttävää. Näinä hetkinä huomion saaminen ihmiseen on haastavaa, etenkin kun juuri nyt palkkionamin arvo ei ole Dantelle kovin suuri. Palkkaaminen ja keskittyminen onkin tällä hetkellä suurimpia haasteita meillä. Näitä asioita harjoitellaan pienin askelin ja välillä tuntuu että mennään yksi askel eteenpäin ja sitten jo palataankin monta taakse. Mutta opetellaan, niin varmasti löytyy Danten kanssa yhteinen sävel ja sopiva palkka koulutustilanteisiin.

Dante on kuitenkin varsin hurmaava ja hyväntahtoinen nuori hölmöläinen. Se tykkää kovasti kaikista ihmisistä, rakastaa läheisyyttä ja rapsutuksia. Usein iltaisin Dante kapuaakin sohvalle syliin tai niin lähelle kuin pääsee.

Rosiri's Surtur Gneistisson 'Tuisku'

Tuiskun kanssa pentuvuosi on mennyt hirmuisen nopeasti. Ensimmäiset kuukaudet olivat meille melko haastavia. Yksinolo aiheutti silloin suurimmat haasteet. Tuisku olisi aina halunnut olla mukana. Ensimmäiset kuukaudet keskityttiinkin yksinolojen harjoitteluun. Onneksi edistystä tapahtui muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen ja nyt Tuisku pärjää hyvin yksin. Toki pitää hieman osoittaa mieltä lähdön jälkeen, mutta muuten Tuisku nukkuu rauhallisesti.

Nykyisin Tuiskun kanssa arki on varsin leppoista ja Tuisku on sopeutunut hyvin muuttoon ja kaupunkiympäristöön. Lenkeillä välillä kierrokset hieman nousevat, erityisesti lähtiessä tai jos useampi lenkittäjä mukana.

Koirien ohitukset sujuvat Tuiskulla hiljaisesti. Ohituksissa haastetta tuottaa se, että Tuisku pysähtyy ja jää tuijottamaan koiria. Välillä päästään ihan kivasti ohi, ja välillä Tuiskua ei saa millään liikkeelle.

Arjessa Tuisku on melko hiljainen koira. Kotona on ihana tarkkailla ikkunoista ja parvekkeelta, välillä pitää muutamalla haukahduksella hälyttää. Lenkillä välillä pitää haukahtaa, jos kauempana koira räksyttää, pitää vähän kommentoida. Rusakot saattavat kiihdyttää vähän enemmän. Muuten ei kauheasti turhia haukuta.

Tuisku on kiltti, avoin ja reipas. Tuisku rakastaa kaikkia, koiria ja ihmisiä. Nyt Tuiskusta on hieman rauhoittunut ja nauttii enemmän rennosta oleilusta ja läheisyydestä. Kotona Tuisku tarkkailee liikkeitä ja seuraa yleensä kaikkialle. Jos kotona on usempi henkilö, asettuu Tuisku tasapuolisesti keskelle, jotta voi paremmin seurailla kaikkia. Tuiskun tulon jälkeen mitään ei tarvitse tehdä enää yksin. Tuisku on aina mukana, oli kyseessä sitten siivous, tiskaaminen tai laittautuminen. Tuiskun mielestä parasta on metsälenkit ja leikkiminen.

Tuisku on kyllä niin ihana ja aamuisin on parasta herätä, kun Tuisku kömpii viereen onnellisena ja kotiin tullessa vastassa on heiluva häntä. 💓

Terkuin,
Ella ja Tuisku

Rosiri's Síríus Jökludóttir 'Hildi'

Puoli vuotta on taas vierähtänyt kuin siivillä ja uskottava se on, pikkuruisesta islantilaispennusta on kasvanut hieno neiti 1-vuotta!

Edellisen kirjoitelman jälkeen Hildi on kokenut vaikka mitä uusia ja ihmeellisiä asioita. Ensimmäinen kesä toi tullessaan niin koiranäyttelyt, mökkeilyn, kuin ensimmäisen vaellusreissunkin. Kaikenlaiseen touhuun on Hildi yhä aivan omiaan ja innoissaan mukana.

Näytelmissä Hildi on osoittanut osaavansa käyttytyä hienosti myös suuressa väkijoukossa ja hyviä arvosteluja on tyttönen saanut.

Mökkeily ja metsät ovat tietysti ykkösjuttu. Kouvolan Repovedellä Hildi kulki koko reissun joukon johdossa ja illan tullen köllähti tyytyväisenä lähelle nukkumaan kodan lattialle.

Syksy on paljastanut Hildistä todellisen loiskuttelijan, jokainen oja ja lätäkkö on käytävä tarkasti läpi sellaisen sattuessa kohdalle. Lähestulkoon jää "veli väärän rotuinen" labranaattori tässä harrastuksessa kakkoseksi.

Arjen taitojen opettelu jatkuu Hildin kanssa ja samalla jatkuu omien taitojen kartuttaminen koiran ohjaajana ja huoltajana. Kun pohjatyö on tehty, on aika miettiä harrastushommia. Kaikki aikanaan.

Meidän Hildi on rakas ja raivostuttava virtapiikki, joka tuo hymyn huulille joka päivä.

Riemukasta syntymäpäivää Hildille ja kaikille sisaruksille! 💓

Terkuin,
Noora, Nietos ja Hildi

Rosiri's Steinrós Jökludóttir 'Rose'

Rose karvapallosta on kasvanut vauhdikas, touhukas ja kaikessa mukana oleva koiruus.

Pihalla kaikenlaiset kaivamiset, käpyjen keräilyt ja niiden sisälle tuonnit ja silppuamiset ovat tosi ihanaa. Kesällä saatu oranssi pehmeä frisbee on nyt aivan paras juttu, sitä kannetaan jalan juureen ja  haetaan sen sata kertaa. Onneksi ollaan opittu sana "tauko", jolla leikki voidaan lopettaa ja touhuta muuta.

Metsälenkit, tallihommat, pihatyöt, kaikissa aina touhuan ahkerasti mukana. Aamulla herätän sievästi rapsuttaen emännän tai isännän ylös ja pusunkin annan.

Lenkeillä kohtaan ihmiset ja eläimet hyvin ja ihmisvilinässä ja tallikisoissa istun hienosti isännän tai emännän vieressä ja katselen maailman menoa. Rosen  kanssa on ollut helppo olla kyläilyreissuilla ja Rose on  saanut paljon kehuja kuinka rauhallinen on. Myös kyläreissut yksinään ovat sujuneet.

Leikkikavereita Aida labbis, Rimi ja Heida issikat ja heeleri Tahvo viikottain touhuissa mukana. Leikkihetket milloin kenenkin pihalla. Autoajelut sujuvat hienosti omassa häkissä pitkätkin ajat.

Eli kaikessa mukana mitä touhutaan sisällä ja ulkona myös sohvalla tykkään köllötellä vieressä.

Olen joka päivälle iloa antava aina riemukkaasti vastaan ottava ihana kaveri meidän arjessa.

Rosiri's Superstjarna Jökludóttir 'Sinna'

Kun tuli kevät ja lumet alkoivat sulaa, Sinnan elämään tuli paljon kaikenlaista jännää ja ennen kokematonta. Juuri ennen puolivuotissynttäreitä kävimme tosiaan Rukalla ja Sinna osoittautui vallan erinomaiseksi reissukaveriksi, pitkä automatka ei haittanut yhtään ja mitä enemmän väkeä sitä mukavampaa.

Lumen alta alkoi paljastua kaikenlaista mielenkiiintoista ja niihin piti päästä käsiksi vaikka oli itse pakko kaivautua lumeen lähes kokonaan. Kasvulaatikoiden paljastuttua kaivamista oli entistä enemmän. Kasvimaahommat olivat tosi mieluisia, mutta ihme ja kumma Sinna uskoi, ettei jo kylvettyjä laatikoita enää sovi kaivaa ja tyytyi tarkkailemaan työntekoa terassin pöydältä samalla lepäilemällä tai kaivamaan hiekkalaatikolla.

Jäiden lähdettyä päästiin saareen mökkeilemään ja Sinnan mielestä se oli varmaan ihan parasta. Pelastusliivitkin kuuluivat vain asiaan eikä niitä tarvinnut yhtään ihmetellä tai kauhistella. Mökillä oli vieläkin enemmän tarkkailtavaa ja vahdittavaa kuin kotona ja lepäämään ei ehtinyt lainkaan. Ohikulkevia veneitä pystyi tarkkailemaan kiven päällä istuallaan nukkuen tai laiturin päässä kököttämällä. Sinna on edelleen hyvin pienikokoinen (10,4 kg), liekö osasyynä pentuajan vähäinen
nukkuminen. Sinnan mielestä päivällä nukkuminen on ihan hukkaanheitettyä aikaa. Yöt ovat nukkumista varten ja yöunille suorastaan rojahdetaan kun ollaan niin umpiväsyneitä.

Saarielämästä huolimatta Sinnasta ei mitään superuimaria ole kehittynyt, mutta houkuttelemalla käydään muutama uintiveto ottamassa ja rantavedessä ja mutaojissa kahlailu lempipuuhia. Sinna haluaa olla mukana kaikissa mahdollisissa töissä mieluiten ihan konkreettisesti jotain tekemällä tai vähintää muiden tekemisiä silmä kovana tarkkailemalla. Ruuanvalmistuksen tarkkailu ihan parasta ja herkkua ovat kurkkuviipaleet tai kirsikkatomaatit. Sinna on osoittanut hyviä työnjohdollisia kykyjä esim. polttopuuhommissa. Ja uunin syttäminen vaatii ehdottoasti Sinnan läsnäolon, ellei korvausilmaluukkua muisteta heti avata, Sinna ilmoittaa uhohduksesta luukun luona haukkumalla. Ja kun pellit laitetaan kiinni, täytyy taas haukkumalla varmistaa, että korvausilmaluukku mysö suljetaan.

Kairi-täti asuu samassa korttelissa ja riemu on melkoinen, jos samaan aikaan metsälenkille satutaan. Kaikista kivointa olisi, jos Kairi alkaisi jahdata, mutta ihan vaan yhdessä liikkuminenkin tuntuu olevan mukavaa. Kun Kairi oli hoidossa, niin sopuisasti nukuttiin samalla sohvalla ja sängyssä. Ja viikon kohokohta on kun sileäkarvainennoutaja Martta tulee käymään ja Sinna pääsee painimaan. Sinna vosi painia ilmeisesti vaikka koko illan jos vaan Martta jaksaisi.

Sinnasta on kasvanut erinomaisen seurallinen koira, kaikkien kaveri. Lasten kanssa on tosi kiva puuhata ja jos Sinna saisi päättää niin emäntä ei puhuisi puhelimessa eikä istuisi tietokoneella lainkaan. Silloin on hyvä tilaisuus alkaa purra sohvankulmaa, joka muuloin saa olls täysin rauhassa, tai tuoda palloa tai muuta lelua leikittäväksi. Uusiin asioihin kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti ja pelottomasti lienee Sinnan montto. Sinna on ollut pari kertaa karaoke illassa ja käyttäytynyt ihan kuin siellä joka ilta istuisi. Kivaa kun on paljon tarkkailtavaa ja paljon uusia ihmisiä. Ja vaikka Sinna ei yhtään tykkää kaljan/tupakan hajusta, niin ei tee siitäkään numeroa, perittelee vain vähän taaksepäin. Pääsy omaan häkkiin auton peräkonttiin tosi hieno
juttu, ilme näyttää siltä, että mihin kivaan paikkaan nyt lähdetään.