Hip hurraa! Me ollaan selvitty ja saatu kasvatettua ensimmäinen kainkoirapentueemme 7 viikon ikäisiksi! Odotin pentujen olevan hyvin paljon villimpiä ja ihmisiä karttavampia, mutta nämähän on olleet oikein reippaita niin vieraita ihmisiä kuin koiriakin kohtaan. Sen hurjempia hulinoitakaan ei ole ollut, on pennuilla muutaman kerran päivässä omat villit leikkinsä, mutta ne energiat puretaan sisarusten kesken. Joskus joku aikuisista koirista saattaa joutua toki uhriksi.
Tai kissa.. |
Nopeasti Kennelliitto rekisteröi pentueen ja kylläpä näyttää kummalliselta, kun Rosiri's -kennelnimen takana on nyt myös pentueellinen kainkoiria!
Uusia ihmisiä pennut ovat tavanneet päivittäin kun työskentelen kotona asiakkaiden parissa. Asiakkaat eivät ole olleet harmissaan saadusta pentuterapiasta, kun joskus pikkumustit ovat saaneet olla hierontahuoneessa mukana.
Autollakin päästiin vihdoin ajelemaan kun suunnattiin käymään Lemillä ystäväni luona. Autoilu sujui hyvin ja vieras paikka ei tuntunut alkuunkaan vieraalta paikalta.
Pennut ovat tällä hetkellä valmiita muuttamaan maailmalle. Poikkeuksellisesti pidän pennut nyt 8 -viikkoisiksi asti, koska seuraavalla viikolla saapuu pentujen isän omistaja Norjasta nämä pikkumustit tapaamaan. Olen myös ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa ei ole kaikille pennuille vieläkään koteja, tarkalleen ottaen kolmelle urokselle on yhä koti hakusessa. Kiinnostuneita on ollut paljon ja ennen projektiin ryhtymistä oli koteja tarjolla, mutta tilanteen edetessä on peruutuksia tullut. Joten jos Sinun arjesta puuttuu kainkoira, jolle voit tarjota kodin rakkaudella, rajoilla ja huumorilla, sähköpostia saa laittaa ja kerron mielelläni lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti