Äffät puolivuotiaita!

Aika se vain rientää siivillä ja ensimmäiset Rosiri's mussukat ovat saavuttaneet puolen vuoden iän! Kuka muukaan osaisi kertoa arjesta näiden Äffien kanssa, kuin omistajat itse ja tässä ne nyt on:

Rosiri's Fyrsta Irisardóttir ”Puusti”

”Kun Jonna pyysi kirjoittamaan alkutaipaleesta Puustin kanssa, tuli ensimmäisenä mieleen matka Lappeenrannasta kotiin kera uuden pennun – joka räksytti kimeästi puolet viiden tunnin automatkasta. Sittemmin olen huomannut, että tapaus kertoi enemmän pennun sinnikkyydestä kuin haukkuherkkyydestä. Kyllä Puusti koiraksi on melko äänekäs mutta islanninlammaskoiraksi käsittääkseni ei. Sinnikkyyteen ollaan vastattu periksiantamattomuudella esimerkiksi kynsienleikkuun ja yksinolon opettamisessa. Eniten päänvaivaa on aiheuttanut Puusterin energisyys ja vilkkaus. Aika, kasvun tasaantuminen ja sitä myöten rankempi liikunta sekä kolmikuisena aloitetut ja yhä jatkuvat koirakoulujen kurssit ovat auttaneet villipedon kesyttämisessä.

Puusti on melko ahne ja todella taistelutahtoinen, joten sitä on helppo motivoida. Harmi vain, että se motivoituu myös lähes mistä tahansa ympärillä tapahtuvasta. Liikunta on Puustille mieleen ja tärkeää kaikkien viihtyvyyden kannalta, mutta jatkamme myös koulutuksissa käymistä. Tämä kaveri on ja ei ole seurakoira. Se ei olisi tyytyväinen pelkkään kotona hengailuun ja korttelikierroksiin eikä menisi muun elämän sivussa vasemmalla kädellä. Toisaalta se on hyvin hyvin seurallinen pieni eläin, aina mukana menossa eikä tunne henkilökohtaista tilaa. Ei mikään sivustaseuraaja vaan vahvasti läsnä uteliaan kirsunsa kanssa, mikä on sekä rasittavaa että iso osa sen viehätystä. Aiempiin koiriini, hovawartteihin ja australianpaimenkoiraan, verrattuna Puusti on nopea, häiriöherkkä ja ihmisläheinen. Ja pieni, niin kovin pikkuruinen!

Kurjinta pentuajassa on ollut huoli ipanan hampaista. Muutamien eläinlääkärikäyntien ja sairasloman jälkeen pennun suu vaikuttaisi nyt olevan onneksi kunnossa. Kahden tapaamisen perusteella hammaslääkäri kyllä ennusti nauraen, että saatetaan vielä joskus tavata hammasmurtumien merkeissä. Mitä, meidän Puustiko hyvin eläväinen ja kova käyttämään hampaitaan? :D Pentukurssin kouluttajan näkökulma oli aina positiivinen, ja hän kutsui remmin päässä silmät punaisina huutaen tempoilevaa Puustia ystävällisesti reippaaksi.

Vaikkei Puusti ole helppo pentu, on se sitäkin ihanampi. Persoonallinen ja menevä typykkä, jonka lempiharrastuksia ovat ihmisten ja koirien silmien nuoleminen, ikkunasta ulos katseleminen sekä ojajäihin tippuminen ja niiden murtaminen juosten. Olen Puustin ansiosta tutustunut jo moniin uusiin ihmisiin ja koiriin ja innostunut uudelleen koiraharrastuksista. Eikä sitä kai enää edes osaisi käydä saunassa, suihkussa tai vessassa yksin.

Paljon terveisiä kasvattajalle, isäkoiran perheelle sekä velipoikien koteihin! :)

Terkuin Maija ja Mika

sekä hurtat Kami & Puusti”

Rosiri's Freydís Irisardóttir ”Freydis”

”Freydis on osoittautunut oikein kivaksi harrastuskaveriksi, hoksaa asiat nopsaan ja tarjoaa myös asioita. Toki Freydistä on lähdetty kouluttamaan eri tavalla, kuin Iristä ja Rosea. Pentukurssin alkeet on käyty kurssimuotoisesti opiskelemassa, paimennusta on päästy kokeilemaan kertaalleen ja kahden viikon kuluttua aloittelemme agilityuraamme pentukurssin muodossa. Freydis tulee toimeen aivan kaikkien kanssa ja on sitä mieltä, että hänestä tykätään vaikka isompi koira vain murisisi pennulle. Itsevarmuutta löytyy tuolla söpöllä eläimellä. Freydis sopeutuu hyvin uusiin tilanteisiin ja asioihin ja onkin valmis yllättämään omistajansa reippaudellaan. Huumorintaju on myös kohillaan ja toisinaan hankaluuksia tuottaa pennun pelleilyt. Freydis on ollut hyvin paljon sitä, mitä odotin jättäväni kotiin, ehkä jopa enemmänkin.”

Rosiri's Fastastjarni Drengursson ”Karu”

”Karu on nopea oppimaan, reipas, vilkas ja ihmisrakas, eli kunnon issikka. Se on ollut välillä herkkä kiihtymään ja kova puremaan, vaikka sillä onkin todella hyvät hermot monissa tilanteissa. Onneksi pentu alkoi olla paljon miellyttämishaluisempi hampaiden vaihtumisen lopulla, vaikka vieläkin näkyy pinnan alla se ärhäkkä ja omapäinenkin luonne. Murrosikää odotellessa... Karu on ollut remmirähisijä melkein pienestä asti, joten siinä asiassa koulutus kestänee vielä pitkään. Irti ollessaan sillä on pääasiassa hyvät koirasosiaaliset taidot, ja se on hyvin leikkisä kaveri. Peruskäskyt Karu on oppinut helposti. Sen kanssa onkin kuljettu monenlaisissa paikoissa ja reissaaminen onnistuu helposti lukuunottamatta toisille koirille rähjäämistä. Karu tykkää luonnollisesti kaikista ihmisistä. Onkin välillä ollut työlästä opettaa, etteivät he kaikki - uskomatonta kyllä - välttämättä halua Karun hellyydenosoituksia.”

Rosiri's Flottur Drengursson ”Kapu”

”Mottomme on, että elämä ei islanninlammaskoiran kanssa ole ikinä tylsää..

Kapusta on kasvanut reipas, kaikkien kaveri ja vähän hönö karvakakara. Hän on kasvanut tasaisesti, mutta vähän hitaasti, ei kumminkaan ole ollut ongelmia kasvussa. Elämä on lähtenyt pyörimään hyvin eteenpäin, joka päivä me opetellaan jotakin uutta. Niin omistajat, kuin koirakin.. Kapusta kasvatellaan hyvää kotikoiraa, harrastuksina pikku herralla on uiminen, karvakaverien tapailu ja pitkät maastolenkkeilyt. Kapun kotona tehtäviin omiin lemppari harrastuksiin kuuluvat kissan jahtaus ja pallin päällä istuen ikkunasta ulos tuijottelu. Leluilla herra tykkää leikkiä, niin yksin kuin ihmisenkin kanssa. Kapu on loistava kaveri, eikä puolisilmäisyys herraa hidasta. 😁”

Rosiri's Fálki Drengursson ”Falco”

”Falcon kanssa arki on lähtenyt mukavasti rullaamaan,joka päivä oppii uutta, koira sekä isäntäväki. Olemme käyneet pentukurssilla opettelemassa perusasioita, ja kotona sitten syvennytty koulutukseen paremmin. Ohitustilanteet ovat olleet haastavia, mutta ptkäjänteisyydellä ja kärsivällisyydellä kyllä hitaasti hyvä tulee. Falco on todella oppivainen, fiksu, miellyttämisen haluinen ja rakastaa kaikkia ihmisiä, erityisesti lapsia. Kaikkien koirien kanssa olisi niin mukava leikkiä ja temmeltää, olemmekin käyneet parin tutun koiran kanssa pentutreffeillä millon missäkin. Lelutkin rakastetaan palasiksi. Pojan kasvamista on ollut ilo seurata ja välillä yllättyy kuinka nopeasti hän on kasvanut tämän puolenvuoden aikana. Kaikenkaikkiaan elämä islanninlammaskoiran kanssa on ollut vaihteikasta ja iloa antavaa, ja kyllä kärsivällisyyttäkin on koeteltu.”