Kennel Rosiri's: tammikuuta 2021

Viime vuosi oli hyvinkin mielenkiintoinen, kiitos koronan, mutta varsinaisesti meidän suunnitelmiin se ei tuonut kovin suuria muutoksia. Näyttelyissä olisi mieluusti pyörähdelty enemmänkin, mutta hyvinhän nuo rahat saatiin käytettyä kaikkeen muuhunkin koira-arjessa.

Tämä vuosi kuitenkin aloitellaan viidennen Rosiri's -pentueen merkeissä, sillä kasvattini Kairi (Rosiri's Jökulrós Jökullsdóttir) ja Taavi (Rosiri's Váli Sudrisson) tapasivat joulukuussa melkoisen romanttisissa merkeissä. Loppuviikosta Kairi pyörähtikin ultrassa ja löydettiin kasvavia maha-asukkeja neljän kappaleen verran.

Tähän yhdistelmään päädyin, koska halusin saada toiselle kantanartulleni Roselle jatkoa kasvatustyöhöni. Rosen tyttären Várin sijoitussopimuksen tulin purkaneeksi jo hyvin pian neitokaisen terveystarkastusten päätteeksi ja jäljelle jäi komeat veljet. Viirulla on jo pentue Smahildur's -kenneliin joten oli luontaista käyttää sitten toista veljeä, jolla ei vielä pentuetta ollut. Näin saatiin pohdittua sulho sijoitusnartulleni Kairille.

Molemmat vanhemmat ovat terveystarkastettuja. Kairin lonkkanivelet on lausuttu B/A, Taavin A/A. Molemmilla on 0/0 kyynärnivelet sekä terveet silmät ja sydän. Kairin polvet on 0/0, mutta Taavin tulos muuttui uusintatarkissa 0/1 tulokseksi (aikaisemmin 0/0). Polvet eivät ole Taavia arjessa vaivanneet enkä itsekään huomannut Taavin vierailun aikana mitään epäpuhtauksia liikkeessä. Molempien vanhempien selät on myös virallisesti kuvattu ja Taavilta löytyy sama LTV1 -muutos, mikä myös äidillänsä Rosella on. Tämäkään ei ole näkynyt Taavin arjessa, Rosesta huomaan lantion alueen menevän herkemmin lihaksistoltaan kireäksi johon saadaan apua hieronnasta. Kairi on selästään terve.

Luonnetestissähän nämäkin kaksi pyörähtivät kesäkuussa, joista Kairi selätti testin, mutta Taavin testi keskeytettiin. Arjessa molemmat ovat oikein toimivia kotikoiria ja potentiaalia löytyisi varmasti myös harrastuksiin.

Muutamissa näyttelyissä on Taavi ja Kairi pyörähtänyt, joista molemmat on palkittu SERTillä. Kairin kanssa mieluusti oltaisiin näyttelyissä pyörähdelty enemmänkin viime kesän/syksyn aikana, mutta jostain syystä näyttelyitä ei kovinkaan montaa ollut. Kairi on suorittanut paimennustaipumustestin hyväksytysti.

”Kairi on luonteeltaan iloinen ja innokas, kaikkeen intohimoisesti suhtautuva riemuidiootti. Kairin on saatava olla kaikessa mukana ja onkin onnellisimmillaan saadessaan olla laumansa parissa, oli kyse sitten lajitovereista tai ihmisistä. Varsinaisesti Kairi ei ole sylikoira, mutta toimii kyllä näppäränä varjona ja seuraisi mielellään vessaan ja suihkuunkin asti.

Kairi on nopea oppimaan ja Kairilla on selvästi paloa toimia ihmisen kanssa yhdessä. Kairi on elellyt kuitenkin arkeaan ihan kotikoirana, vaikka monenlaista yhteistä harrastusta ja puuhaa ollaankin kokeiltu.

Välillä Kairi tarvitsee ihmiseltään rohkaisua, mutta on valmis ylittämään omia pelkojaan kun saa kannustusta. Ennen kaikkea Kairi tarvitsee omistajaltaan kärsivällisyyttä ja jonkun verran huumorintajuakin. Kairi on myös todella nopea reagoimaan ihmisensä tunteisiin, joten kärsivällisyysharjoitukset ovat tulleet jo ihan senkin takia aiheellisiksi… Joskus vauhtia on vähän liikaakin, mutta onneksi kotona osataan rauhoittua ja Kairi on oikein passeli kaveri kainaloon sohvalla maatessa. Parhaimmillaan Kairi on saadessaan juosta täyttä vauhtia vapaana kieli suusta roikkuen ja noina hetkinä Kairin innostus ja rakkaus elämää (ja vähän kaikkea) kohtaan on niin suurta ettei oikein voi muuta kuin ihastella pienen koiran menoa.

Kairi on pysynyt lähtökohtaisesti hyvin terveenä, vaikkakin varsinkin ensimmäisten juoksujen aikainen vaikea valeraskaus säikäytti. Kairi sai jostain pientä iho-oiretta, mutta mitään allergioita tai herkkyyksiä ei ole todettu eikä tämän yhden kerran jälkeen ole sama toistunut.”

”Taavi on täydellinen sekoitus energistä islanninlammaskoiraa ja hellyyttä kaipaavaa seurakoiraa. Taavi asuu Tampereella ja normaalisti arkeen kuuluu monien ystävien luona vierailut ja pitkät metsälenkit.

Taavi on perusterve joskin muutamalta ilon ja riemun keskellä sattuneesta vahingolta ei olla vältytty. Taavi nauttii suunattomasti mökkielämästä kesäisin ja vaikka kerran on tiputtu laiturilta veteen ja kerran saatu roska silmään ei se ole vauhtia hidastanut.

Taavi on aina ollut itsenäinen, iloinen ja rakastava koira kenen jokapäiväistä iloa on mahtavaa seurata.”