Maailmalle jo lähteneet

Somen hiljaiselosta voinette päätellä, että hieman oli kädet täynnä koiria ja koiranpentuja niin materiaalin julkaisut näistä kahdesta pentueesta jäivät todella vähäisiksi. Nyt viidestä pennusta kolme on jo muuttanut uusiin koteihinsa viime viikon aikana, kaksi kainkoiraa ovat seuranamme vielä viikon päivät.

Pentujen arki sujui lähes ongelmitta. Ripuli oli meillä vaivana vähän turhankin usein, mutta ripulikierrettä oli myös vaikea saada katkaistuksi kun pennut olivat emokoirilta mallioppineet siivoamisen jalon taidon ja tällähän kierrettä sitten ylläpidettiin. Onneksi tilanne on tasaantunut jokaisella pennulla kun pääsivät muuttamaan koteihinsa ja kotona olevalla kaksikollakin on jo hyvä tilanne.

Pennut näkivät paljon eri ikäisiä ihmisiä ja muutamia ns. "lauman ulkopuolisia koiria". Pennuthan elävät meillä koko lauman seassa jos emot sen sallivat ja muu lauma osaa olla nätisti pentujen kanssa. Harvassa on toki ne pentueet, jotka meillä ei olisi eläneet koko lauman seassa. Edeltävä L-pentue toki oli pidempään emon valvovan silmän alla kun Varpu ei kovin herkästi muita tahtonut tärkeimmän aarteensa lähettyville.

Pentutarkastukset ja sirutukset sujui oikein reippaasti. Pentutarkastuksessa saatiin kaikille lähestulkoon priimat paperit, mutta mustat pojat eivät kiveksiään ole tohtineet laskea pusseihin asti. Izanagilla molemmat kivekset tuntuivat nivusalueella ja Inarilla oli vain toinen tunnettavissa nivusalueella.

Inari

Izanagi

Izanami

Ívar

Ívy

Pennuista ensimmäisenä uuteen kotiin pääsi muuttamaan kainkoira Rosiri's Izanagi Rai No Musuko, tuttavallisemmin Shifu. Shifun koti löytyy ystäväni luota Luumäeltä.

Toisena maailmalle lähti reipas islanninlammaskoira Rosiri's Ívy Rúsínudóttir ja kutsumanimekseen tuli Iivi. Tämähän oli narttu, jota olin kovasti jättämässä kotiin, mutta harmillisesti toisen silmän jäätyä siniseksi, ei olisi ollut tämän yksilön jättäminen kotiin mitenkään järkevää kun näyttelyharrastuksiin tämä kaunokainen ei olisi soveltunut. Plan B:n kautta hän päätyi muuttamaan Imatralle pysyen sijoituskoiranani.

Lauantaina pidemmän matkan taittoi kotiinsa Rosiri's Ívar Hreimursson, virallisen nimensä mukaankin Iivar. Iivarin koti löytyy Vantaalta perheestä, jota olen saanut pitää Helsinki-kotina opiskeluaikoinani klinikkaeläintenhoitajan opintoja suorittaessani. Heidän naapuristaan olen aikoinaan ensimmäisen islantilaiseni hakenut.

Vielä kotona uusiin koteihinsa muuttoa on odottamassa Rosiri's Inari Rai No Musuko 'Kiri' ja Rosiri's Izanami Eiko No Musume 'Nami'. Kiri jää asumaan Lappeenrantaan ja Nami jää yhteisomistukseen minulle ja siskolleni.

Pentujen avautuva maailma

Molemmat pentueet ovat saavuttaneet kahden viikon iän ja koska pentujen arki sujuu kuten oppikirjassa, kirjaan tähän viikko kuulumiset molemmista pentueista. Ongelmia ei juurikaan ole ilmennyt arjessa, pennut syövät ja kasvavat hienosti. Emoissa on eroa, siinä missä Eiko ei kovin helposti pentulaatikosta poistu touhuilee Rusina aina tilaisuuden tullen muun lauman kanssa.

Valvotun silmän alla on pennut samassa laatikossa ja emät imettävät ristiin.

Islantilaisten painokäyrä

Kainkoirien painokäyrä

Viikonlopun aikana pentujen silmätkin alkoivat hiljalleen aukeamaan. Tulevan viikon aikana todennäköisesti maailma avartuu kuulemisen myötä ja ei aikaakaan kun pennut jo kirmailevat menemään pitkin poikin huushollia.

♀

♂

♀

♂1

♂2

Pienet mustit viikon vanhoja

Viikko ei vierähtänyt yhtään sen hitaammin kainkoirapentujenkaan kanssa, mitä islantilaisten kanssa. Pentulaatikossa sujuu oppikirjan mukaisesti. Ensimmäisenä vuorokautena ei ollut painot nousseet, mutta sittemmin olleet hyvässä nousussa.

Eiko hoitaa tätäkin pentua mallikkaasti ja antaa itsestään kyllä hyvin paljon pennuilleen. Eikohan suostuu ulos tarpeilleen vain kannettuna ja osin pakotettuna, muutoinhan tämä vain viettäisi aikaa pentulaatikossa ja olisi välittämättä kaikesta muusta.

Narttu

Uros 1

Uros 2

Pienet pörröt viikon vanhoja

Viikko vierähti nopeasti ja islantilaiset saavuttivat yhden viikon iän. Pentulaatikossa on sujunut mallikkaasti; pennut nukkuvat ja syövät ja painot ovat olleet koko ajan nousussa.

Rusina on osoittautunut varsin leppoisaksi äitikoiraksi. Hoitaa pennut hienosti malttaessaan ja muun ajan sitten touhuilee muun lauman kanssa. Synnytyksestä ei jäänyt paria päivää kummempaa ripulia ja vaikuttaa hyvin tokenevan kokemuksesta.

Kaikki synnytetty

Eiko näki Rusinan pennut ja aloitti omien pentujen synnytysprojektin tiistaina.

Tiistaina sain aamusta lämmönlaskun kiinni ja siitä sitten alkoi odottelu, milloin tapahtuu. Päivän mittaan oli enemmän petailua ja läähättelyä, mutta paljon myös rauhallista ja levollista olemista. Tottahan toki tämäkin synnytys ajoittui yölle ja selkeitä supistuksia oli havaittavissa vähän ennen vuorokauden vaihtumista.

Tästä vain reilu viisi minuuttia eteenpäin ja Eiko synnytti terhakkaan nartun. Seuraavaa odotimme puolisen tuntia ja maailmaan saateltiin uros. Viimeistä sitten odoteltiin vajaa pari tuntia ja onneksi juuri tämä uros päätti syntyä viimeisenä kun oli n. 100 g painavampi kahteen edelliseen verrattuna.

♀

♂1

♂2

Synnytyksessä sain jälleen tyytyä vain tarkkailijan rooliin. Eiko tuntui ensimmäisellä synnytyskerralla häiriintyvän jos yhtään hääräsin enempi huoneessa. Nyt vain pentulaatikon vierestä seurattiin synnytyksen etenemistä ja tehtiin muistiinpanoja ja tietty tarkistettiin pennut jokusen hetken kuluttua.

Tällä hetkellä molemmissa pentulaatikoissa kaikki hyvin. Ja nyt ihmisväki saa huilata.

Puolet synnytetty

Tälle viikolle on laskelmoitu syntyväksi molempiin harrastamiini rotuihin Rosiri's -pentuetta ja toinen näistä on nyt tältä viikolta hoidettu.

Rusinan lämmönlaskun sain eilen kiinni iltapäivästä ja vain muutama hetki eteenpäin alkoi avautumisvaihe. Välillä oli rankempaa petailua ja läähättelyä ja muutamana hetkenä rauhallisempaa voimien keräilyä. Näillä mieluisilla kesähelteillä on myös talomme varsin lämmin sisältä ja vaikka varsinainen pentula on rakennettuna alakertaan, koitettiin silti vähän nukkua yläkerran viileydessä. Kahden jälkeen yöllä oli Rusinan läähättely ja petaaminen sitä luokkaa, että päätin siirtyä alakerran pentulaan tarkkailemaan tilannetta eikä aikaakaan kun ensimmäiset supistukset alkoivat.

Tiheämmät supistelut kun alkoivat oli Rusina synnyttänyt kaksi pentuansa maailmaan ongelmitta alle kahdessakymmenessä minuutissa. Ensimmäisenä syntyi narttu ja heti perään uros, molemmat reippaita islanninlammaskoiran alkuja.

♀

♂

Rusina hoiti synnytyksen todella hienosti ja sain todellakin tyytyä vain olemaan tarkkailija ja alkuun tsemppaaja Rusinalle kun oudot tuntemukset alkoivat vallata koiran kehoa. Sen lisäksi, että synnytys sujui helposti ja hyvin, hoitaa Rusina myös pentunsa erinomaisen mallikkaasti.

Nyt ihmisväen täytyy korjata valvotusta yöstä aiheutunut univelka, jotta pystytään tällä viikolla suoriutumaan vielä toisestakin synnytyksestä. Sitä ennen ehtii vielä ihastella Rusinaa ja hänen lapsukaisiaan.

Läpivalaistut vatsat

Kaksi tiinettä koiraa taloudessa ja arki sujuu varsin leppoisasti. Pääasiassa metsälenkeiltä molemmat tiineet ovat jättäytyneet pois, muutamina aamuina olen ottanut mukaan kun kävelymatka ollut lyhyt ja suuntautunut suoraan Saimaalle jossa koirat ovat saaneet kahlailla ja uida.

Menneellä viikolla käytiin Rusinan ja Eikon kanssa tiineysröntgenissä sekä tehostamassa herpes-rokotteet.

Rusinan tiineysröntgenkuva

Eikon tiineysröntgenkuva

Suuren suuria pentueita ei siis odoteta syntyviksi, mutta ainahan tämä on mukavampi kuin yhden pennun pentue. Voisi olettaa, että allekirjoittaneen stressilukemat tulevan olemaan tulevissa synnytyksissä matalammat, mitä ne oli edellisessä synnytyksessä.