Hyvää syntymäpäivää Äffät!

Vuosi sitten syntyi ensimmäinen Rosiri's-pentue ja on ollut ilo seurata näiden mussukoiden kasvua ja kehitystä! Tietty huoltakin on jo saanut jakaa omistajien kanssa, mutta kaikesta on selvitty. Onneksi on ollut enemmän niitä iloisia hetkiä ja ylpeyttä olen saanut tuntea tästä pentueesta!

Tässä jälleen omistajien kertomuksia elämästä Äffien kanssa. Kiitos kaikille kasvatin omistajille hyvistä kodeista Äffille!

Rosiri's Fyrsta Irisardóttir "Puusti"

"Nopea Puusti aloitti ekan juoksunsa 6,5 kk iässä. Sen aikana typy jäi ainoaksi koiraksi Kami-vanhuksemme lopetuksen myötä. Puusti tuskin huomasi kiimaa tai kaverin poistumista ja hyvä niin. Vähän yksinkertainen ja huoleton kaveri, joka säikähtää helposti muttei juuri ehdi murehtia. Käymme edelleen koirakoulussa harjoittelemassa käytöstapoja ja nyttemmin jopa rally-tokoa ja aavistus agilityä. Näyttelyt ovat menneet koiraan nähden hienosti, eikä kehäkäytöstäkään ole tarvinnut hävetä. Uimisesta tuli kesän aikana neidin mieliharrastus, ja nyt aloittelemme vähitellen pyöräilyä. Palloleikit ovat suuressa suosiossa ja lempipallon etsiminen piilosta käy kovalla tohinalla. Toisaalta nykyään kotona rauhoitutaan jo aika kivasti kunhan aktiviteeteista on huolehdittu.

Pari tulehdusta on ollut, toinen silmissä ja toinen suolistossa. Lääkekuurit purivat näihin hyvin. Yksin ollessaan Puusti ei enää juuri räksytä tai ulvo ikävissään, vaan tuhoaa irtaimistoa taistelutahtoisuuttaan ja tylsyyttään. Parhaana saavutuksena työpäivän aikana kaatopaikkakuntoon syöty sohva. Tankoparsapurkkikin on vaihtunut uuteen jo kolme kertaa…

Puusti on ainakin toistaiseksi helppo irtipidettävä, eikä sen kanssa ole tarvinnut käydä samanlaisia tahtojen taistoja kuin aiempien koirien kanssa. Lieneekö ohjaajapehmeyttä vai mitä. Ei lällättele ikinä esimerkiksi kiinni antamisen tai pihalta sisälle tulemisen kanssa - vaikka pihalla on ihanaa! No saattavathan nämäkin kurittomuudet vielä ajan kanssa nousta tapetille.

Vuosi on ollut rankka mutta antoisa, pentu on todella tuonut sisältöä elämään. Toivotaan seuraavalle vuodelle vähemmän huolta mutta yhtä paljon menoa ja meininkiä :)

Paljon onnea sisaruksille näin juhlapäivänä!

Terveisin Puustin väki"

Rosiri's Freydís Irisardóttir "Freydis"

”Freydiksestä on kuoriutunut erittäin hurmaava narttu! Sopeutuu hyvin eri tilanteisiin, rauhallinen ja alistuu kertoakseen, että on pieni, söpö ja viaton ja ehdottomasti kaikkien kaveri. Omaksi iloksi ja huviksi on kotona tehty vähän tokoiluja ja muita temppuiluja. Koiranäyttelyissä Freydis pyörähti islanninlammaskoirien erikoisnäyttelyssä jolloin ei pentuluokassa sijoittunut. Viralliset missikisat korkattiin Joensuussa, jolloin lauantaina oli JUN ERI1 SA PN2 VASERT ja sunnuntaina JUN ERI1 SA PN1 VSP SERT. Paimentamassa ollaan käyty useampaankin otteeseen, viimeksi syyskuussa leirin muodossa. Freydis on lampaiden parissa työskennellessä itsevarma ja itsenäinen. Sama itsevarmuus ja itsenäisyys on havaittavissa myös metsälenkeillä; siinä missä muut ovat koko ajan näköetäisyydellä, voi Freydis huoletta lähteä hoitamaan omia asioita kauemmaksi. Agilityä kerettiin Freydiksen kanssa aloittamaan, mutta omistajan sairastumisen myötä on lähes kaikki koiraharrastukset nyt tauolla.

Freydis on viettänyt myös aikaa maalla äitini luona. Maalla neidistä kuoriutui hirmuinen vesipeto ja nykyään jos jossain on edes vähän sen oloinne paikka, jossa voisi pulahtaa niin sinnehän tämä neiti säntää heti. Myös veneessä oleminen ja kalastaminen on tullut tutuksi Freylle kesän aikana.

Kaikki on sujunut Freydiksen kanssa varsin mallikkaasti ja neiti on kaikin puolin varsin lupaava islanninlammaskoira. Seuraavaksi meillä on jännittämistä virallisissa terveystarkastuksissa, minkälaista tuomiota niistä tullaan saamaan.. Mutta oli tulokset mitä tahansa, on tämä koira silti älyttömän rakas mussukka!”

Rosiri's Fastastjarni Drengursson "Karu"

"Karusta on kasvanut oikein komea noin 18-kiloinen uros. Se tykkää painia, retkeillä ja uida vaikka koko päivän. Toisaalta sille kelpaa myös pelkkä köllöttely ja lauman kanssa hengailu. Murrosikä on ollut ainakin tähän mennessä jopa epäilyttävän helppo (koputtaa puuta). Karu ei ole tuhonnut mitään eikä se ole yrittänyt haastaa meitä. Tytöt on sen mielestä tietysti aivan ihania, ja toiset nuoret urokset saattaa välillä vähän ärsyttää. Vasta nyt on näkynyt pieniä merkkejä taantumisesta lapsuusaikoihin; hihnassa pelleilyä ja vetämistä, nylkyttämistä jne. Muutama mörkökauden pelkokin löytyy, toivottavasti jäävät mörkökauteen. Kaikki hoitotoimenpiteet ovat edelleen Karun mielestä ihan tyhmiä, mutta sen sietokyky on kasvanut näissä koko ajan. Nurinkurisesti eläinlääkärissä on taas ihan mahtavaa käydä.
Hihnassa huudetaan tasapuolisesti kaikille kohti tuleville koirille. Remmirähjäämisen kitkemisessä ollaan edistytty, mutta toisen koiran nätisti ohittaminen on Karulle vieläkin liian vaikeaa. Se ylireagoi vielä joissain muissakin superjännissä tilanteissa, kuten esimerkiksi jos joku tulee rappukäytävässä vastaan. Työtä siis riittää varmasti pitkäksi aikaa. Kunhan nyt saataisiin hillittyä ylimääräistä hössöttämistä ja pinnan alla olevaa epävarmuutta.
Muuten Karu on edelleen hyvähermoinen ja mukava koira, joka haluaisi kaveerata kaikkien kanssa. Se on hyvin sosiaalinen myös muiden koirien parissa - silloin kuin hihnassa huutamiseltaan muistaa, että oikeasti ne toiset koirat onkin ihan kivoja. Karu on kova poika tarkkailemaan ja mietiskelemään - juoksulenkit hihnassa ei kiinnosta yhtään. Kuka nyt haluaisi vaan juosta kun voi tuijotella maisemia ja nuuskutella hajuja...
Karu tykkää luonnollisesti vahtia, kuka tuli ja mitä tapahtuu ja olla aina ekana ja tunkea nokkansa joka paikkaan. Se on myös nokkela ja huumorintajuinen veitikka sekä hyvä käyttämään nenäänsä. Sen kanssa on kokeiltu verijälkeä ja lyhyt parinsadan metrin jälki on selvästi jo liian helppo, joten seuraavalla kerralla vaikeutetaan. Myös paimentamista ollaan päästy kokeilemaan Jonnan suosiollisella avustuksella jo kahdella reissulla. Se oli oikein mielenkiintoista, ja Karulla onkin siihen taipumuksia, vaikka on itsekin aikamoinen pässi. Käydään varmasti harrastelemassa paimentamista mahdollisuuksien mukaan silloin tällöin. Näyttelyihinkin päästään joskus kaukana tulevaisuudessa, kunhan Karulla on enemmän järkeä päässä."

Rosiri's Flottur Drengursson "Kapu"

”Kapusta on kasvanut hyvin reipas innokas poika, ulkoilusta herra pitää paljon ja sanoisin että meillä edelleen opetellaan kuinka hihnassa kuuluu kävellä. Mielenkiinto ei pysy pitkään ruuassa, eikä nameissa jos olemme ulkona ja sen huomaa sillä poitsulla riittää virtaa liikkumiseen kyllä! Pikku mies rakastaa toisia koiria, eläimiä ihmisiä - eli suorastaan kaikkea mitä ulkoa löytyy! :D Hänestä on kasvanut pentuaikojaan innokkaampi poitsu, menevä tapaus ja leikkiminen on ihan parasta mitä ikinä pääsee tekemäänkään! Mutta toisin sanoen meillä menee täällä hyvin, Kapusta on kasvanut iso poika ja hän on jo vuoden ikäinen!

ps. Kapu rakastaa sylissä oloa ja korvien syömistä! Täältä pusu terveiset sisaruksille & vanhemmille!”

Rosiri's Fálki Drengursson "Falco"

"Vuosi on kulunut hurjan nopeasti, ja pienestä poikapennusta on tullut jo teini. Poika on kasvanut niin fyysisesti kuin henkisestikin, huomattavissa myös kasvanutta itsepäisyyttä ja korvien häviämistä. Kuitenkin todella rakas perheenjäsen ja hellä pusutteleva poika. Falco on erittäin ihmisrakas ja saa paljon huomiota niin perheeltä kuin tuntemattomilta. Falco nauttii elämästä erityisesti mökkeilystä ja koirakaverien tapaamisesta, vapaana juoksentelu on parasta kaikista. Paljon on vielä opittavaa ja nähtävää maailmassa. Innolla odotan tulevaisuutta ja miten poika vielä kehittyy.

“Dogs are not our whole life, but they make our lives whole.”"